Pekka Pihlanto
14 Murhan tutkintaryhmä työssä

• Kidutus ja toimeksianto
• Korva on piirtäjän tavaramerkki
• Miniatyristien luonneprofiilit
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Kidutus ja toimeksianto

Tarina etenee nyt murhiin painottuen. Kara ehtii miettiä tilannettaan talon herrana vain hetken, kunnes hänet tullaan noutamaan seraljiin. Hän aavistelee aivan oikein pahaa. Matka kidutuspaikalle läpi kaupungin on kuvattu rikkaasti, kuten kaikki vastaavat osuudet. Kidutus on suhteellisen lievää, mutta riittävän karmeaa kuitenkin. Tunnustusta ei - syyttömältä mieheltä - heltiä. Mestari Osman on myös paikalla ja Kara saa tehtäväkseen selvittää yhdessä tämän kanssa rikokset. Aikaa on kolme päivää ja keskeisenä tutkintamateriaalina ovat Enon ja Osmanin johdolla tehtyjen kirjojen kuvat sekä myös miniatyristien kotoa noudetut kuvat. Ideana on verrata kuvia ja selvittää, mikä osuus kullakin miniatyristilla oli Enon kirjan kuvien piirtämisessä. Tämä voisi johtaa murhaajan paljastumiseen, sillä murhien oletetaan - aivan oikein - liittyvän Enon kirjan kuviin.

Korva on piirtäjän tavaramerkki

Kerrontavuoron siirryttyä Osmanille alkaa kuvien katselu ja analysointi. Esiin tulee jo aikaisemmasta tuttua miniatyyritekniikkaan liittyvää asiaa. Muun muassa se seikka, että oma tyyli on virhe. Osman on pitkäaikaisen kokemuksensa ansiosta huomannut, että miniatyristi piirtää jonkin merkityksettömän yksityiskohdan, esimerkiksi ihmisen korvan, vaistonvaraisesti, asiaa kummemmin miettimättä ja siksi aina samalla tavalla. Siitä muodostuu siten piirtäjän tavaramerkki. Tärkeät kohteet piirretään tietoisesti ja harkiten, jolloin erottelevaa tyyliä ei yleensä synny. Osman kertoo tätä tunnistusmenetelmää havainnollistaakseen kertomuksen miniatyristista, joka piirsi kuvaansa - sopimatonta kyllä - hallitsijan tyttären. Hänet paljastettiin juuri tyylin avulla. Miniatyristi sokaistiin, mutta Osman ei viitsi rasittaa kidutuksen järkyttämää Karaa tällä yksityiskohdalla. Osmanista onkin muodostumassa Karalle uusi isähahmo Enon tilalle.

Miniatyristien luonneprofiilit

Osman pystyy osoittamaan kunkin miniatyristinsa, Oliivin, Perhosen ja Haikaran, osuuden Enon kirjan kuvien piirtämisessä. Murhattu Siro huolehti kuvien kultauksesta. Rikoksen selvittämisen tarpeisiin Osman tekee - nykyaikaakin ajatellen ilmeisen oikeaoppisesti - luonneprofiilin kaikista kolmesta epäillystä. Oliivi on tyyppi, joka ei signeeraa töitään. Hän on myös miniatyristeista hiljaisin, herkin, syntisin, petollisin ja salamyhkäisin. Osmanin mukaan Oliivi ei ole murhaajatyyppiä. - Perhonen on mestari käyttämään värejä, suorastaan intohimoinen, mutta samalla saamaton ja epävakaa. Perhonen on onnellinen vain silloin kun hän mietti, miten paljon muut hänen kuvistaan pitävät - tulee mieleen, että murhaaja raivostui lopullisesti siitä kun Eno sanoi, että kuvat eivät jää elämään. Hän ajattelee rahaa -murhaajakin ansaitsi piirroksillaan. Osmanin mukaan Perhosen hinku saada rakkautta voi ajaa hänet surmaamaan. Itsekin pidin ja pidän Perhosta ykkösepäiltynä. - Haikara oli ensimmäinen muslimitaiteilija, joka osallis tui sotaan. Kara arveleekin tämän seikan voivan tehdä hänestä murhaajan, mutta Osman katsoo, että miniatyristi ei ole yhtä kuviensa aiheen kanssa. Aikaisemmin kuitenkin joku totesi (Eno?), että olet se, minkä piirrät. Haikara on ahne ja itsekäs sekä halveksii muita miniatyristeja. Siinä joitakin murhaajalle otollisia piirteitä? - Mutta kuka näistä on murhaaja? Tutkijoilla on aikaa kolme päivää.

Palautetta 

Lähetä palautetta!