04 Perhosta ja Haikaraa jututtamassa
Perhonen tarinoi tyylistä ja signeerauksestaKara menee tervehtimään itsetietoista miniatyristia Perhosta ottaen esille Osmanin ensimmäisen kysymyksen tyylistä ja signeerauksesta. Ammattikunnan kuuluu torjua tällaiset yksilölliset kotkotukset, mutta Perhonen miettii itsekseen, että kyllä hänelle kulta ja kunnia sopisi, mutta ääneen sitä ei uskalla sanoa. Perhonen kertoo kolme tarinaa tyylistä ja signeerauksesta. Ensimmäinen päättyy kolkosti: miniatyristi panee omiaan rakastavaisten (kaanin ja tataarineidon) kuviin saaden nämä mustasukkaisiksi. Kyllä kuvissa on tehoa! Neito hirttäytyy ja miniatyristi sokaistaan. Toisessa poika rakastuu sulttaani-isänsä vaimoon. Hän ryhtyy miniatyristiksi ja kopioi vanhan mestarin tekemän kuvan, jossa samanlaisessa triangelitapauksessa poika tappaa isänsä. Isän vaimo yllyttää poikaa signeeraamaan kuvan. Sulttaanin mukaan kuva poikkeaa vanhan mestarin työstä ja hän ymmärtää, että kuva ei ole enää sepitetty tarina vaan totuus. Samassa poika toteuttaakin totuuden lyömällä isänsä tikarilla kuoliaaksi niin kuin kuvassakin. Kovin ovat julmia nämä muinaiset tarinat. Kolmannessa kolme miniatyristia kilpailee kuvan kauneudella šaahin tyttärestä. Yksi signeeraa työnsä, toinen tekee pienen virheen ja molemmat karkotetaan. Kolmas piirtää täysin virheettömän ja signeeraamattoman työn, mutta siihen olisikin pitänyt sisällyttää jokin vihje rakastetusta. Siispä tytär hylkää tämänkin kosijan. Ei ollut helppoa päästä kuvalla naimisiin!Sulttaanin vaate ja koira saman värisiksi!Perhonen filosofoi, että tyyli saa alkunsa virheestä, mutta virheestä voi myös tulla sääntö kun kaikki lopulta alkavat tehdä samalla tavalla. Vastaavan sopuli-ilmiön kautta monet virheelliset myytit syntyvät nykyisinkin ja niitä on vaikea oikaista. - Perhonen meni äskettäin naimisiin ja hän kertoo uteliaalle Karalle valheita avioliiton ja taiteen yhteensopimattomuudesta. Sitten katsellaan Perhosen töitä, jotka liittyvät viime lukujaksossa mainittuun Surname-teokseen. Perhonen on rohjennut piirtää koiran ja sulttaanin satiinikaftaanin samanvärisiksi. Sopimatonta ja vaarallista? Perhonen aavistaa, että Karan käynti liittyy Siron katoamiseen, mihin hänellä ei ole osaa eikä arpaa. Kara esittääkin Perhosen mielestä röyhkeän kysymyksen, missä Siro efendi parka mahtaa olla. Perhonen ei tiedä, mutta kuvittelee, että Kara ja muutkin luulevat häntä murhaajaksi. Kolkuttaako huono omatunto? Jotakin hämärää hänen suhteessaan Siroon tuntuu olevan.Haikaran kanta kuvaan ja aikaanMiniatyristi Haikaralle Kara käy esittämässä Osmanin toisen kysymyksen, joka koski aikaa. Haikara kertoo kolme saman nimistä mutta sisällöltään erilaista tarinaa kuin Perhonen. Bagdadin ryöstön ja tuhon nähnyt piirtäjä kuvasi näkemänsä tuskan aloittaen näin taiteen uuden kukoistuskauden. Kirjat tuhottiin, mutta kuvat siirtyivät uusiin teoksiin eläen iankaikkisesti. Toinen kertomus - julma sekin - opettaa, että jos saat kasvosi kuvatuiksi, pääset iankaikkisuuteen ja kuolemattomien joukkoon. Kolmannessa 120 -vuotias poikkeaa nuhteettomasta elämästä rakastuessaan nuoreen oppipoikaan ja vilustuu, sokeutuu sekä kuolee. Kara etsii ilmeisesti Haikarankin ateljeesta merkkiä Siron katoamisesta. Kuvistahan sen vihjeen pitäisi löytyä, kuten tiedämme. Eräässä kuvassa Haikara on kuvannut sulttaanin poikkeuksellisesti seisomassa. Onkohan tämä oikein sopivaa?Kopiointi tappaa luovuudenKuten kaikki ammatti- ja kuppikunnat, miniatyristit antavat omalle harrastukselleen - kuvalle - suunnattoman merkityksen. Se on heille koko maailma ja elämä. Ihminenhän on situationaalisuuttaan eli suhteitaan maailmaan, ja kuvat sekä niiden tekeminen haukkaavat valtaosan miniatyristin situationaalisuudesta - "joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu". Onkohan miniatyristien vakioidussa kopiointi-ideologiassa eräs selitys muslimimaailman jälkeenjääneisyydelle (meidän kriteeriemme mukaan mitattuna)? Kun ihanteena on mestarien kopiointi ilman virheitä ja mitään omaa panosta, miten tässä ilmapiirissä voi syntyä jotakin yksilöllistä ja luovaa - uutta? Vaikuttiko sama ihanne muillakin aloilla?
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050315 (20050315) o 
o AJK kotisivu o Pamuk