|
Karan tilanne alkaa hieman säälittää: mies on
Karan tilanne alkaa hieman säälittää: mies on keskellä murhatutkimusta, kidutus uhkaa, vaimo käyttäytyy oudosti eikä oikeastaan ole edes virallinen vaimo. Moskeijassa Kara toivoo vain onnellista kotia täynnä rakkaita ihmisiä. Sanon "vain", koska maankiertolaisvuosistaan huolimatta Kara ei tunnu olevan mikään macho-sankari. Hän tuli kotikonnuilleen asettuakseen aloilleen. Hän kaipaa isä-hahmoa, jota edusti ensin Eno ja nyt Osman. Hän haluaisi elää normaalia perhe-elämää. Kuitenkin tie vie taas kohti seraljia.
Kuten lukija jo arvasi, kolmen miniatyristin kilpailukuvat eivät tuo ratkaisua ongelmaan. Mutta ehkäpä aarrekammion lukuisat kuvat toisivat, mestari Osman ehdottaa. Ihme ja kumma, lupa tutustua aarrekammioon heltiää, ja päähenkilömme viedään turvajärjestelyjen kautta sinne. Tosin lukija jo tietää, että turvatoimet voivat pettää, eihän Haikara muuten olisi saanut käsiinsä kopioimaansa kuvaa. Seraljin sydämestä käytetään nimeä Enderum, mutta koska olen taas kesäpaikallamme ilman sanakirjoja, en pääse etsimään sanaa. Rum kuulostaa tietysti huone-sanalta, mutta lienee jotain muuta.
Aarrekammio on nimensä veroinen. Eteemme vyörytetään jälleen luettelo esineistä, joita siellä on. Laskin huvikseni sivun 427 pitkien, luettelomaisten virkkeiden sanat: 26, 26 ja 54. Ei ihme, että lukeminen välillä hengästyttää. Kirjojakin on kammiossa valittavaksi asti. Vyörytys jatkuu kuvien kuvaamisella. Uusia kirjoja ja kuvia otetaan esille, ja sekä lukija että Kara alkavat epäillä Osmanin motiivia. Ehkäpä hän halusi aarrekammioon päästäkseen näkemään upeat kuvat. Hänen asemansa johtavana mestarina tuskin heikkenee, kun leviää tieto, että hän on nähnyt tarunhohtoiset kuvat.
Karan ja Osmanin jäädessä kammioon tutkimaan kuvia kahvilassa kokoontuu jälleen joukko kuulemaan tarinaa. Vuorossa on kaksi dervissiä, joiden kuva onkin piirretty frankkilaisittain. Frankkilainen taiteilija piirtää rahasta, eikä edes välitä paikallisen hoca efendin kiukusta. Dervissit eivät ole nykyisenkään saarnaaja-hocan, jota taas riemukkaasti pilkataan, suosiossa, vaan heidän sanotaan olevan maailman ylijäämä. Nämä kaksi ylijäämämiestä ovat kuitenkin jääneet eloon kuvassa, jonka kopio riippuu tämänkin kahvilan seinässä. Se on enemmän mitä nimettömäksi jäävät miniatyristit voivat toivoa. Aarrekammiossa näkemämme salaiset signeeraukset jäävät salaisiksi muilta kuin asiantuntijoilta, mutta dervissien kuva puhuttelee ketä vain sen nähnyttä.
|
o AJK kotisivu
o Pamuk