|
Kara ja Osman ovat viettäneet jo tovin kuvien parissa, kun Seküren kirje saapuu. Seküre on saanut vihdoin käsiinsä Siro efendin taskusta löytyneen hevoskuvan, joka todetaan murhaajan piirtämäksi. Kuva on hyvä, ja murhaajan kädenjälki tekee siitä vielä vaikuttavamman. Hevosaiheessa pysytään hetki: oikeissa hevosissa ja hevosen piirtämisessä. Sitten löytyy hovineidon menetelmään sopiva virhe, outo turpa, ja hevoskuvien vertailu alkaa.
Pamuk tuo taas eteemme luettelon erilaisista kuvista, joissa on hevosia. Uskon, että kuvat todella ovat olemassa. Kuvien tutkiminen ei auta, samanlaista virhettä ei löydy. Maanpiirin valtiaan suostumuksella järjestetään kilpailu hevoskuvan piirtämisestä. Maanpiirin valtiaan suosikkikertomuskin kerrotaan. Mikä merkitys sillä tässä on, jää taas vain arvattavaksi. Ehkä yksinvaltiaana hallitsevan miehen on syytäkin pohdiskella pelon olemusta.
Kilpailu
Oliivi, Perhonen ja Haikara pääsevät tehtävän kimppuun. Jokainen tekee sen eri tavalla. Jokainen myös vaikuttaa epäilyksenalaiselta. Oliivi arvelee heti jotain temppua, mutta saa inspiraation, muuttuu ihanaksi hevoseksi ja piirtää lennokkaasti kuvan. Tämän kohtauksen haluaisin nähdä elokuvassa.
Perhonen epäilee myös kilpailua. Hän haluaisi käyttää värejä, mutta tyytyy osaansa. Rahapalkinto tuntuu olevan hänelle tärkeä, ja hänkin piirtää kuvan nopeasti innoituksen vallassa, kunnes havahtuu viimeistelemään kuvansa huolellisesti. Taitaa turpa tulla piirretyksi liian harkitusti.
Haikara ei voi uskoa korviaan kuullessaan kilpailusta, hänhän on ilman muuta paras. Piirtämänsä kuvan sijaan seraljiin lähtee kuitenkin kopio, jonka Haikara tekee kuin lapset pisteestä pisteeseen. Lähettipoika saa rahaa ja tirkistellä Haikaran kaunista vaimoa. Eipä taida murhaaja paljastua tälläkään kuvalla.
|
o AJK kotisivu
o Pamuk