Tulee mieleen, että mikä mahtaa olla Orhan Pamukin henkilökohtainen
suhde miniatyyritaiteeseen, kun hän sen tässä niin perusteellisesti
ottaa asiakseen. Muistaakseni ei elämänkertatiedoissa mitään
tästä asiasta mainita.
14 Minua kutsutaan OliiviksiMielenkiintoisella tavalla pelkistettyjen tarinoiden kautta Pamuk esittää asiansa. Tässä kohdassa on kysymys miniatyyritaiteen huipusta. Mistä tunnetaan todellinen mestari? Sen olemme jo oppineet, että vanhoja mestareita on kopioitava virheettömästi ja että oman signeerauksen tai pienimmänkin henkilökohtaisen viitteen sisällyttäminen työhön on suuri synti. Silti tähän syntiin joskus langetaan. Poikkeuksetta on kosto julma.Tässä jaksossa Pamuk vie 'todistelunsa' täysin uskomattomaan äärimmäisyyteen, niin ettei tosissaan voi edes kuvitella sitä otettavan. Esitetään kolme tarinaa siitä, kuinka huippu on sellainen miniatyristi, joka osaa asiansa sokeanakin ja suorastaan tavoittelee tätä tilaa ja tilannetta. "Suurten mestarien rakkaus kuviin on sitä, että he tietävät värien ja näkemisen syntyvän pimeydestä, että heidän on väreineen palattava Jumalan pimeyteen." Kyllä tässä on taas täsmälleen samasta syvällisestä kysymyksestä puhe, mikä on filosofiassa rationalisminkin ydin. Mistä tieto alkaa, mikä on ennen ensimmäistä järkeilyä? Onko se Sana vai sittenkin 'vain' aistihavainto? Taaskin kolme tarinaa kerrotaan: Alif, Ba, Dzhim! Aika hienosti on piirimme
päässyt perille näistä kolmesta 'taikasanasta' (yks,
kaks, kolme) ja vähän muustakin turkin
ja arabian kieliin liittyvästä. Ensimmäisessä tarinassa
vanha sokeutettu mestari piirtää ulkomuistista ihmeellisen kirjan
uudelleen. Toisessa tarinassa kirja revitään kappaleiksi ja sitten
taas kootaan ja tässä uudelleen kokoamisessa on se varsinainen
juju. Sokea mestari laittaa pikku pojan kuvauksen perusteella irti revityt
lehdet oikeaan järjestykseen uudelleen kirjaksi sidottavaksi. Kolmannessa
tarinassa vanha mestari sokeutuu paljosta pienten kuvien katselemisesta.
Edelleen on Kara kierroksellaan, tällä kertaa Oliivi nimisen
miniatyristin luona. Nuoruuden ystävä. Töihin on muka tutustumassa,
mutta taitaa sittenkin Siro efendin kuolemaa tutkia. Saapuu viesti, että
ruumis on löydetty kuivuneesta kaivosta. Ja minä kun olen koko
ajan nähnyt Siro efendin puolittain uponneena kaivovedessä sen
pilaten.
15 Nimeni on EsterTässä tapaamme vanhan ystävämme Esterin. Esterkö tässä on lähinnä länsimaista ihmistä? Siltä minusta tuntuu. Ester ei tosin mitenkään koko länsimaista sivistystä edusta, päinvastoin hyvin rajoitettua ja vähäarvoista osaa, juoruämmää, jos pahasti katsotaan, postivirkamiestä, jos hyvällä silmällä hänen touhujaan seurataan. Tärkeältä ihmiseltä kuitenkin tässä yhteydessä tuntuu. Laajan kokemuksensa perusteella Ester toimii myös Amorin konsulttina. Mutta mielestäni Seküre on ilman Esterin neuvojakin erittäin järkevän ja pätevän tuntuinen kosijoiden kohde. Yleensä annetaan ymmärtää, että arabimaissa nainen on pahasti alistetussa asemassa. Näissä kahdessa, Esterissä ja Seküressä on roima annos tätienergiaa. Paremminkin johtavat kuin ovat alistetussa asemassa. Se että Seküre ottaa suunnitelmissaan ja päätöksissään isänsä tahdon huomioon, menee paremminkin hyvän käytöksen ja lämpimän isäsuhteen kuin alistumisen tiliin. Ja voidaanko itsenäisempää yrittäjää kuvitella kuin on Ester …16 Minä olen SeküreNainen Seküre esittäytyy täytenä naisena, tunteellisena, vastuullisena, rakastavana tyttärenä ja äitinä. Pohtii järkevästi vaihtoehtojaan. Keskustelee asioista lastensa ja isänsä kanssa. Ottaa monet ympäröivän elämän realiteetit huomioon. Mies on todennäköisesti sotatantereella kaatunut. Lanko on Seküreen hullaantunut, mutta ei tätä miellytä niin paljon, että avioksi kelpaisi. Kara kyllä miellyttäisi, mutta edellinen asia on kesken. Tässä vaiheessa ei ole kysymys uudesta avioliitosta, vaan entisen hoitamisesta asianmukaisella tavalla päätökseen. Isää ei 'synneistään' huolimatta ole lainkaan tarkoitus jättää oman onnensa nojaan, poika-leijonista puhumattakaan. Seküre on totisesti kelpo nainen!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20050328 (20050328) o
o AJK kotisivu o Pamuk