|
Tätä laulua lukiessa moni seikka menee ainakin aluksi yli ymmärryksen. Tarkkaan saa tihrustella, mitä kulloinkin tarkoitetaan. Valtava nimikirjo iskee vastaan, vaikka joukossa on tarustosta pintapuolisesti tuttuja hahmoja. Vasta vähitellen alkaa paljastua tämän osion tarkoitus kokonaiskudelmassa.
Veriuhri
Odysseus saapuu matkallaan manalaan Kirken neuvomaan kohtaan Kuoppa maahan, siihen merkillinen seos mettä, maitoa, vettä ja jauhoja. Sitten lampaitten kurkut auki ja veri monttuun. Tämähän toimii kuin yöperhosten syöttipyydys. Tulijat ovat vainajien haamuja.
Odysseus valikoi ensimmäiseksi vastaanotetuksi tulijaksi muinaisen tietäjän Teiresiaan haamun. Hän varoittaa matkalaista kajoamasta Helioksen karjaan, ja varmaan aavistaen tämän epäonnen mestarin toiminnan ennustaa lopullisen hänen kohtalonsa. Tilanne Ithakassa paljastetaan myös.
Nyt on uhrikuoppa vapaa verta särpimään tuleville vainajille. Paikalla näyttäytyy mitä moninaisin joukkio, alkaen Elpenorista, joka koki samanlaisen juovuspäissä tapahtuneen putoamiskuoleman kuin eräs nuorisoidoli hiljan Helsingissä. Odysseuksen äitikin tapaa taas poikansa. Välijuontona palataan taas Alkinoon hoviin, jossa kiinnostus on suurin Troijan sankareiden haamuja kohtaan Agamemnonin kurja kohtalo tulee taas esille. Häneltä tulee kokemusperäinen neuvo Odysseuksen kotisaarelle tuloa varten: naamioituneena maihin, sillä "eip´ ole näät hyvä uskoa naisiin".
Tämäkö oli manala?
Hieman erilaisen mielikuvan manalasta saa muista Kreikan taruista tai Kalevalan Tuonelasta. Maan päällä pysytään, pimeää on mutta ei mitään klaustrofobiaa aiheuttavaa. Haamugalleria on todella näyttävä, kuin kertauskurssi antiikin mytologiaan. Vainajien verenhimo ei satu millään kalevalaiseen katsantokantaan
Viikon kasvi
Priamoksen vangiksi otettu tytär Kassandra vilahtaa ohimennen tekstissä. Erään lähteen mukaan hänellä oli todellinen kyky ennustaa tulevia tapahtumia, vaikkakaan uhrit eivät ottaneet prognoosia todesta. Toisen kirjan mukaan hän oli Apollonin rakastettu. Itäisessä Suomessa ja maamme vyötäröllä kasvaa rämeillä jokseenkin yleisenä vaivero, jonka vanha nimi on Cassandra calyculata. Se kuuluu kanervakasvien heimoon, jossa ovat tavattavissa myös Cassiope ja Andomeda. Mitä Cassandra ennustanee Suomessa, ainakin se indikoi mantereista ilmastoa.
|
o AJK homepage
o Odysseia