|
Alkinoolla täytyy olla aavistus Odysseuksen aristokraattisesta alkuperästä. Kenen tahansa tuhkassa istuvan maankiertäjän kunniaksi ei tällaista monipuolisen ohjelman sisältävää juhlaa järjestetä.
Lihaisa ateria
Menu: Kahdeksan karjua, kaksitoista uuhta, kaksi sonnia. Ollaan saarella, purjehditaan merellä, mutta kertaakaan en muista puhutun kalan syömisestä. Välimerihän on kyllä hyvin heikkotuottoinen vesialue, aikaisemmin vain Niilin suiston edusta oli kalaisa alue, nyt joen patoamisen jälkeen ei sekään. Ollaan selvästi itäisen lihavarraskulttuurin alueella.
Itkettävää runonlaulua
Paikallinen Väinämöinen, Demodokos, saa tehtäväkseen viihdyttää yleisöä ja nostattaa vieraan mielialaa. Muistelot Troijan sodan taisteluista aikaansaavat kuitenkin tulokkaassa kyynelten tulvan.
Seuraavan koosteen aiheena on Areen ja Afroditen salayhtymys viimemainitun ja Hefaistoon yhteisessä aviovuoteessa. Tyypillisesti taas tässä nainen on häpyheitto narttu, Aresta ei arvostella mitenkään. Paikalliset ulvovat naurusta, Odysseus kuuntelee ihamiellä. Mitä se on? Nykysuomen sanakirja ei ilmaisua tunne. Ainoa tuntemani yhteys on erään ruusulajin, iharuusun nimessä. Siinä ilmaisu saattaisi tarkoittaa piikkisyyttä tai karvaisuutta. Ehkä siis sankarimme kuunteli tätä häväistysrunoa vastentahtoisesti, saattoihan hän pohtia, tapahtuuko Ithakassa jotain vastaavaa.
Lopulta Odysseus itse toivoo laulettavan puuhevosesta ja Troijan tuhosta. Hirmuisesta taistelusta kerrottaessa vesikarpalot poskiansa kastoi. Kaatuneita tovereitaanko itki? Tuskin on luultavaa , että hän harharetkiensä monikulttuuristen kokemusten jalostamana olisi surrut ja katunut Troijassa tekemiään veritöitä.
Naamio on riisuttava
Edessä on tilinteon hetki. Alkinoos on huomannut liikutuksen hetket ja haluaa vieraan henkilöllisyyden esiin. Tästä alkaa samalla purkautua Odysseuksen seikkailujen vyyhti.
|
o AJK homepage
o Odysseia