Pihlanto Pirjopäivi
20 Ratkaisu lähenee

Unettomat Ithakessa Merkki Zeulta Työn touhussa Kosijoiden viimeiset kemut Palautetta Lähetä palautetta!   Unettomat Ithakessa "Kestäös vain, sydän! Sait katalampiakin sinä kestää.."rohkaisee Odysseus itseään tuskaillessaan yösydännä, miten toteuttaa kostonsa sulhoille, joita on aina iso joukko koolla. Athene on paikalla vakuuttamassa apuaan ja vaivuttaa Odysseun voimistavaan uneen. Omalla tahollaan Penelopeia havahtuu kesken uniensa suremaan "kun nähdä saanen Odysseun vain manan ankaran maille jo saapuin,..". Hänet on unesta herättänyt liian elävä unikuva Odysseuksesta "Yöllä hän viereen mun tuli taas omin ilmisin hahmoin..". Odysseus arveleekin, että Penelopeia on jo tuntenut hänet.   Merkki Zeulta Odysseus pyytää, että Zeus antaisi hänelle suosiostaan merkin ja heti jyrähtää ukkonen. Palvelijattarista aikaisin hereillä olevista jauhajanaisista ainakin yksi osoittautuu isäntäväeleen lojaaliksi, sillä hän kiinnittää ukkosen jylähdykseen huomionsa "kai enteen jollekin annoit. Sallios täyttyä myös, mitä nyt anon sulta ma koito! Sulhojen viimeinen pitoatria armas Odysseun linnass' olkoonkin tänä päivänä täällä jo vihdoin.."Odysseus ilahtuu tuon kuullessaan ja "tilin konnia vartovan toivoi."   Työn touhussa Kun talon väki tahoillaan alkaa heräillä, nousee myös Telemakhos ja ensi töikseen tiedustelee uskolliselta Eurykleialta, saiko vieras säällisen kohtelun myös Penelopeialta. Eurykleia tyynnyttelee mieskokoukseen rientävän Telemakhon huolen ja patistaa samalla palvelustytöt työhön:"Sali laaskaa, veet pirotelkaa... ja oikein vikkelät olkaa, sill' ei kauankaan sali tyhjänä lie kosijoista;" Pihamaalle saapuvat jo paimenetkin. Ilmeisesti tapana on ollut, että paimenet tuovat heti aamulla aterioihin tarvittavat karjut, vuohet ja härät. Eumaios tervehtii Odyseusta tapansa mukaan ystävällisesti, mutta vuohipaimen Melantheus alkaa taas sättiä vierasta. Paikalle ilmestyy myös Filoitios, vuohipaimen hänkin, mutta aivan eri maata kuin Melantheus. Filoitios toivottelee Odysseukselle parempaa onnea tulevaisuudessa:"Kun sinut näin, hiki nousi ja silmäni kyynelin kostui, näät tuli mieleen mulle Odysseus, noinpa nyt, arvaan, ryysyt verhona harhailee seass' outojen hänkin.." Moisista uskollisuuden merkeistä ilahtuneena Odysseus vannoo, ettei Filoitios ehdi lähteä paikalta, ennenkuin Odysseus saapuu.   Kosijoiden viimeiset kemut Sulhot tuumivat paraikaa Telemakhon surmaamista, mutta nähdessään aivaalla lentelevän kotkan Amfinomos tulkitsee viestiksi nsiitä, että taivahiset ovat tuominneet suunnitelman. Aterian valmistelu alkaa ja Athene tekee parhaansa, että sulhojen käytös on entistä epämiellyttävämpää Odysseuksen vihan ja kostonhimon kiihdyttämiseksi. Lukijalle esitellään kosijoista uusi ilkimys, Ktesippos, joka katsoo pöytätapojen edellyttävän, että vaatimatonta vierasta heitetään luulla. Joukkoon mahtuu myös siivompia tapoja, sillä kosijoista Agelaos vaatii, että vieraan annetaan olla rauhassa. Telemakhon käsitys, ettei hän voi äitiään vastoin tämän tahtoa ajaa kodistaan synnyttää kosijoiden keskuudessa, Athenen vielä yllyttäessä, sammumattoman naurun ja ennustaja Theoklymenos lisää juhlan outoa tunnelmaa lausumalla kolkon ennustuksen kyynelien kostuttamista poskista, veren peittämistä seinistä, haamujen täyttämistä saleista ja päivän valon katoamisesta. Sulhojen hohotellessa Theoklymenoksen sanomalle Eurymakhos vaatii ennustajan ajamista tiehensä, mutta ennustaja vakuuttaa itsekin osaavansa poistua ajoissa onnettomuuksien näyttämöltä. Ilkkuvat sulhot alkavat nyt osoitella Telemakholle, miten kurjia vieraita hänen kattonsa alle on kerääntynyt: työtä vieroksuva kerjäläinen ja epäpätevä ennustaja. Ironista kylläkin, sulhot eivät huomaa, että näiden vähemmän toivottujen vieraiden etujoukkoa ovat he itse, jotka ovat onnistuneet monin verroin runsaammin rasittamaan isäntäväkeään kuin nämä talossa muutaman päivän viipyvät pari satunnaista vierasta! Penelopeiakin on siirtänyt istumensa lähemmäksi juhlivaa kosijajoukkoa kuullakseen paremmin, mistä salissa keskustellaan. "Konsaan kolkompaa toki iltaist' ei ole ollut kuin se, min koht' oli nyt jumal-impi ja sankari uljas hankkiva heille, kun ensin ol' ilkiöt noin elämöineet."

Palautetta

Lähetä palautetta!  Kirjoita otsikko palautteelle Kirjoita palauteteksti tähän Kirjoita nimesi tähän ..ja sähköpostiosoitteesi Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela

Asko Korpela 20030525 (20030525) o o AJK kotisivu o Odysseia