Pihlanto Pirjopäivi
13 Odysseus palaa Ithakeen

Alkinoos järjestää läksiäiset Poseidon toteuttaa uhkauksensa Odysseus herää Ithakessa Odysseus vanhennetaan tuntemattomaksi Palautetta Pekka Pihlanto: Volter Kilvelläkin karjavertaus Lähetä palautetta!   Alkinoos järjestää läksiäiset Odysseuksen monivaiheisen kertomuksen viihdyttämä Alkinoos julistaa kansalaiskeräyksen O:n varojen kartuttamiseksi ja "uljaan kattilan jalkoineen joka mies toki tuokoon vielä, ja kansan kesken on koottava korvaus siitä, yksien näät ylen raskas on antaa antimet moiset." Seuraavana aamuna Alkinoos tarkastaa O:lle varatun laivan kunnon ja jälleen kerran Manninen paljastaa vesitseliikkujan taustansa kuvatessaan faiakilaisten soutajien taitoja: "veto airojen vinha kun alkoi." Vielä kerran järjestetään pidot ja jumalainen Demodokos viihdyttää laulullaan ja kitaran helkkeellä ateriointia. Aterian päätyttyä O. pitää kiitospuheen toivottaen Alkinoolle ja hänen kansalleen iloa ja onnea, jumalille uhrataan viiniä ja O. lopuksi esittää jäähyväiset erityisesti Areteelle:"Jää hyvin, valtiatar!..." Odysseuksen ja hänen saattajikseen annettujen soutajien päästyä matkaan O:n silmiin laskeutui uni, mutta laivapa kiiteli,...noinp' yli aaltojen nousi sen kokka, ja korkea kuohu pauhaten jälkeen jäi meren aavall' aaltoavalla. Vauhtia varmaa noin yhä kiiti se,....niin nopeasti se viilettäin meren aaltoja halkoi.." Brann kirjassaan Homeric Moments kiinnittää huomiota Homeroksen esittämiin vertauksiin. Eräs laji vertauksista on kuvata vierasta ilmiötä sitomalla se johonkin kotoiseen ja tuttuun ilmiöön. Tämä esiintyi usein Iliaassa, jossa sotajoukkojen toimia kuvattiin vertaamalla niitä laiduntavaan karjaan ja villipetojen hyökkäyksiin. Tässä laivan vauhtia verrataan nelivaljakon kulkuun ja haukan lentoon, jotka molemmat vakuuttavat kuulijan/lukijan siitä, että vauhti oli todella melkoinen!   Poseidon toteuttaa uhkauksensa Yön kirkkaimman tähden ilmestyessä soutajat pääsevät perille, laskevat maihin Forkyksen valkamaan vauhdilla, kuten huomaamme:"..ja laiva maihin puskihe, veest' ylös vei kova vauhti sen puolet pohjan mittaa, niin käsivarsia soutajat käytti." Odysseus kannetaan rannan hietikkoon tuliaisineen, syrjään tiestä, vanhan oliivipuun varjoon ja saattajat lähtevät paluumatkalle. Poseidon valittelee Zeulle, etteivät taivahiset sen paremmin kuin kuolollisetkaan arvosta häntä, kun faiakilaisetkin uhmaavat häntä. Niinpä hän ilmoitta murskavansa faiakilaisten purren, että loppuisi joka vieraan saattelo. Zeus neuvoo, miten tuo tuhotyö saisi dramaattisemman tehon ja ehdottaa, että Poseidon muuttaisi kiitävän laivan kallioluodoksi aivan kaupungin näköetäisyydellä. Kaupunkilaiset näkevät laivan saapumisen ja myös sen, että laiva pysähtyy kulussaan. Muiden ihmetellessä, mitä on tekeillä Alkinoos jo tajuaa, että ennustus on toteutunut ja Poseidon on ruhjonut faiakilaisten laivan. Päällikkönä Alkinoos antaa dekretin, ettei saattoa enää annettaisi, jos kaupunkiimme ken outo vast' ois saapua. samalla hän julistaa kahdentoista sonnin uhraamisesta, jotta Poseidon ei toteuttaisi uhkaustaan kokonaisuudessaan, vaan säästäisi kaupungin vuoristokehältä. Saamme tietää, että palveet uhrattiin,mutta emme sitä, säästyikö kaupunki vuorikehältä.   Odysseus herää Ithakessa Kertomus siirtyy kesken säkeen takaisin Ithakeen, jossa Odysseus on juuri havahtumassa unestaan. Athene on taas paikalla suojaavine utuineen. Paikat näyttävät O:n silmissä aivan oudoilta ja hän puhkeaa moitiskelemaan faiakilaisia, jotka sanapattoina ovat vieneet hänet vieraaseen maahan. Aivan kohtuutonta arvostelua, kun saattajat ehkä juuri samaan aikaan jähmettyvät kallioksi -kiitos avustusretkensä. Nuori lammaspaimen- Athene- ilmestyy O:lle, joka riemastuin pyytää apua, tietoa sijainnistaan ja aloittaa sujuvasti tekaistun tarinan omasta kotimaastaan ja retkistään. "Tuon hymyellen kuuli Athene päilyväsilmä:'Viekas sais todell' olla ja vikkelä, ken sinut voittais kaikkine vehkeines, jumal itsekin jos kera kilpais! Veijari verraton, kyltymätön kujeseppä mik' ootkin! Vaai kotimaassasikaan oveloita et juttuja lakkaa syytelemästä?..'" Ilmaisten itsensä Athene vakuuttaa O:n olevan kotimaassa, auttaa Ota kätkemään faiakilaisilta saamansa aarteet ja istuu O:n kanssa pohtimaan, miten pitäisi kosijoita kurittaa.   Odysseus vanhennetaan tuntemattomaksi Athene neuvoo lähestymään ensin sikopaimenta, joka on uskollinen isäntäväelleen.Athene kertoessa Telemakhoksen matkasta O. tulistuu:"Jottako hänkin harhaillen meren aution teitä sais kovat kestää, muut tavaroita kun ahmivat kilvan?" Athene rauhoittelee sydämistynyttä isää ja lohduttaa tiedolla, että Telemakhos on hänen suojeluksessaan, kosijoiden surmaamisaie jää aikeeksi. Jotta Odysseus pääsisi tuntemattomana tutustumaan tilanteeseen Atehene vanhentaa hänet tuntemattomaksi. Eiköhän lukijakin usko muodonmuutoksen täydellisyyteen:"..hahmoon raihnaaseen, kuin ois ikäloppu hän äijä, silmät, kauniit ennen, sai valuviksi ja varren verhosi vaippaan vaivaiseen, ihomekkohon inhaan, ryysyiseen, nokiryöttäiseen, ryvetettyhyn...". Sillä aikaa, kun Odysseus lähtee sikopaimenensa luo, Athene kiiruhtaa Lakedaimoniin Telemakhosta noutamaan.

Palautetta  Pekka Pihlanto: Volter Kilvelläkin karjavertaus Pekka:  Pirjopäivi: "Brann kirjassaan Homeric Moments kiinnittää huomiota Homeroksen esittämiin vertauksiin. Eräs laji vertauksista on kuvata vierasta ilmiötä sitomalla se johonkin kotoiseen ja tuttuun ilmiöön. Tämä esiintyi usein Iliaassa, jossa sotajoukkojen toimia kuvattiin vertaamalla niitä laiduntavaan karjaan ja villipetojen hyökkäyksiin." Pekka: Volter Kilpi käytti samanlaista vertausta teoksessaan "Alastalon salissa": hän vertasi parkinkokoukseen kerääntynyttä miesjoukkoa karjalaumaan, joka vaelteli metsässä ja niityllä kellokkaan perässä.

Lähetä palautetta!  Kirjoita otsikko palautteelle Kirjoita palauteteksti tähän Kirjoita nimesi tähän ..ja sähköpostiosoitteesi Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela

Asko Korpela 20030331 (20030331) o o AJK homepage o Odysseia