Takaisin Kirken luoMatka Hadeen luo sujui sittenkin odotettua vaivattomammin. Kun matkamiehet olivat päässeet takaisin Aiaien saareen ja levänneet kammottavan purjehduksensa jälkeen he alkoivat heti täyttää Elpenorille antamaansa lupausta järjestää hänelle kunnon hautarovion ja muutenkin tavan mukaiset hautajaiset. Trajoilusta huolehtivat Kirke ja hänen palvelusneitonsa. Hämmästyttävän vieraanvaraisiksi ja avuliaiksi nämä matkaa viivyttäneet jumalattaret toissensa jälkeen osoittautuvat.
Kirken opastusKun Elpenorin hautajaiset oli vietetty, saapui Kirke auringon laskiessa antamaan ohjeita matkan seuraavia etappeja varten. Seireenien laulu on vielä nykyihmisellekin tuttu "vaara"- siitä varoitti Kirke kehottaen O:ta tukkimaan korvansa vahalla, jotta matka ei loppuisi Seireenien luokse. Seuraava este tulisi vastaan Amfitriten luona, Loukkurit, jonka ohi vain Argo, hänkin Heren avulla, on päässyt ehjin laivoin ja hengissä."Ainapa saalikseen saa jonkun kalliot kaljut,.." jopa ohitse lentävistä linnuista. Jos Odysseus onnistuu ohjaamaan laivansa niin, ettei se murskaudu kallioihin, häntä odottaa kuolematon peto Skylla. Skyllan jälkeen purjehtijaa vaanii Kharybdis. Nämäkin nimet ovat jokapäiväisessä kielenkäytössä edelleen. Viimeksi törmäsin niihin pari viikkoa sitten lukiessani erään ruotsalaisen tutkijan artikkelia arvonlisäveron säätämisessä ilmaantuvista vaikeuksista EU-Euroopassa. Oma kotoinen sananparsivarastokin sisältää yhden esiintymän samasta ilmiöstä: joutua ojasta allikkoon. Oja ja allikko vaikuttavat tosin varsin harmittomilta esteiltä verrattuna Skyllaan ja Kharybdikseen, kun Kirkekin opastaa ohjaamaan mieluimmin Skyllan puolelta ja uhraamaan vaikka kuusikin miestä, yhden Skyllan kullekin päälle kuin Kharybdiksen puolelta, joka olisi varma tuho koko miehistölle. äiden koettelemusten jälkeen hyväonninen purjehtija pääsisi Thrinakien saareen, jossa Helioksen karja käy laitumella. "Jos elukoihin et koske ja hankit vain kotimatkaa, vihdoin kai Ithaken, kovat kestäen, vielä te näätte; mutta jos karjoihinkajotaan, niin turma, se tiedä, laivasi, miehesi vie, ja sa itse, jos surmasi vältät, myöhään saapuva liet, rutikurjana, kumppanitonna."
"...miesteni käskin laivaan kanssani nousta..."Odysseus kertoi miehistölleen, mitä Kirke oli hänelle ennustanut, mutta ilmeisesti vähän sensuroiden, kuten Skyllan kohdalla käy ilmi. Mastoon köytettynä Odysseus purjehti ohi Seireenien saaren ja laivan, jolta ihanainen laulelo soi. "Mutta kun saari jo tuo jäi taa, savun äkkiä sankan nousevan näin, jyly soi, kävi korkea kuohu ja tyrsky." Odysseus rohkaisi miehiään, että pahemmastakin on selvitty eikä oikein luottanut Kirken neuvoon, vaan vyöttäytyi aseisiin. Eihän niistä mitään apua ollut ja kuusi miestä joutui Skyllan saaliiksi:"Hirmuisint' oli tuo, mitä nähnyt näill' olen silmin..." Pian saavuttiin Thrinakien saareen, jonka ohi O:n mielestä tulisi purjehtia maihin astumatta. Jälleen kerran Eurylokhos nostatti oppositiota ja niin laskettiin maihin. Kokonainen kuukausi odoteltiin saarella sopivaa tuulta ja sinä aikana Kirken eväät syötiin loppuun. Valastaan huolimatta miehet alkoivat Eurylokhoksen yllytyksestä teurastaa Helioksen karjaa O:n torkahtaessa. Helios valitti asiasta Zeulle "Ellen täyttä mä saa hyvitystä ja kostoa niistä,painun Hadeen luo, tykö haamujen, siellä mä paistan." Kuusi vuorokautta O:n miehistö juhli lihaa syöden. Näin tuli Odysseus Kalypson luo Lopulta lähdettiin merelle ja kävi kuin ennustettu oli: laiva haaksirikoutui ja suisti kumppabit aaltoon. Odysseus itse ajelehti takaisin Skyllan ja Kharybdiin väliin, pelastautui rannalle viikunapuuhun, odotteli, kunnes Kharybdis oksensi muutamia runkoja, joilla pääsi ajelehtimaan edelleen ja yhdeksän päivän jälkeen ajautui Kalypson luo Ogygiaan.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030328 (20030328)
o
o AJK homepage
o Odysseia