Pihlanto Pekka
14 Sikopaimenen vieraana

Homeros: Odysseia

 

"Siat kasvattaa silavaiset"

Pääsemme katsomaan, mistä kosijoiden ahmimat syöttiläskarjut ovat peräisin: sikopaimen Eumaios "siat kasvattaa silavaiset vierahan syödä". Sinne suuntaa Odysseus valeasussaan tiensä, ja on joutua omien koiriensa puremaksi. Eumaios kohtelee kurja-asuista vierasta hyvin: Hänellä on sama periaate kuin Alkinoon tyttärellä: "Zeun tuomia kaikkipa vieraat". Sikopaimen osoittautuu uskolliseksi hyvälle isännälleen, joka olisi suonut hänelle majan, mannun ja vaimon. Niinpä hän manaa isännän katoamiseen syypään Helenen koko heimon kadotukseen.

 

Porsaan-litkua ateriaksi

Sala-asuinen isäntä saa hyvän aterian, jota sikopaimen tosin vähätellen luonnehtii "porsaan-litkuksi vain", kosijoiden saadessa "siat syötetyt". Kosijat eivät kosi kunnolla, eivätkä lähde poiskaan, vaan jatkavat loisimistaan ja Odysseun omaisuuden haaskaamista. Ovela Odysseus kyselee, kuka sikopaimenen rikas isäntä oikein on, jos vaikkapa olisi sattunut maailmalla vastaan. Moni maankiertäjä on tuonut Odysseun kohtalosta valeviestejä, joten enää ei kukaan uskoisi, vaikka tietoa olisi tarjota. Sikopaimenkin on murheellisen varma, että hyvä valtias ei enää tule takaisin. Odysseus vannoo isännän palaavan kuun vaihtuessa ja vaatii iloviestistä palkkana "mekon sorjan". Palkkio tosin lankeaa maksuun vasta kun isäntä on palannut. Sikopaimen kieltää puhumasta tästä tuskaa aiheuttavasta aiheesta. Myös Telemakhon kohtalo huolestuttaa vanhaa sikopaimenta.

 

Muunnettua totuutta ja vedonlyöntiä

Tunnelman kevennykseksi sikopaimen pyytää vierasta selvittämään taustansa. Sehän näyttää olevan tapa: ensin vieras ravitaan, sitten kuullaan matkakertomus. Juttua olisi Odysseun mukaan yli vuodeksi, mutta hän aloittaa kuitenkin. Muunnettua totuutta alkaa tulla. Kreetalta ollaan ja orjan poikia syntyperältä, mutta valtiaan suosikkeja, ja niin edelleen. Troiat ja Egyptit on käyty ja jouduttu vangiksi. Tarinaan tulee hieman tosipohjaakin haaksirikon kuvauksen myötä. Eräässä vaiheessa saadaan tärkeä tieto: kertoja on kuullut Odysseusta. Sikopaimen ei kuitenkaan usko vieläkään Odysseun paluuseen - häntä on jo väärillä tiedoilla tarpeeksi petetty. Odysseus-pirulainen tarjoaa sikopaimenelle uudelleen vedonlyöntiä. Voittona Odysseulle puku, tappion sattuessa "miehesi raastakohot minut korkean kallion kuiluun". Ehdotus on sikopaimenen mielestä sopimatonta Kronossynnyn pilkkaa: ensin kestitään ja sitten surmataan.

 

Odysseus kertoo olleensa Odysseun kumppani

Seuraa paimenten pidot - oikea hyvien ihmisten juhla. Eumaios ei unohda ikivaltojakaan "näät sydän häll' oli hurskas". Odysseus intoutuu vielä kertomaan Troian tapahtumista ja kuvailee itsensä Odysseun kumppaniksi, jolle tämä hankki vaipan yön kylmää vastaan. Ehkä juuri tarinan ansiosta Odysseulle sijataan vuode taljoista lieden ääreen ja Eumaios levähyttää vielä peitoksi villavan vaipan. Eumaios itse menee ulos laumaansa vartioimaan, minkä Odysseus - lauman oikea omistaja - panee tyydytyksellä merkille.

 

Sikopaimen laulun sankari

Tämä laulu on seesteinen, mutta se ei juurikaan vie tarinaa eteenpäin. Kosijoiden röyhkeys paljastuu taas uudesta näkökulmasta ja koston ajatus kypsyy vähitellen Odysseun mielessä. Laulun sankari on uskollinen sikopaimen, joka tekee enemmänkin kuin velvollisuutensa, vaikka isäntä on poissa, hänen käsityksensä mukaan lopullisesti.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20030409 (20030409) o o AJK homepage o Odysseia