Kansa verolle lahjojen takiaAlkinoos-tarinat päättyivät viime lauluun. Odysseun kotimatka alkaa olla käsillä. Vielä nukutaan yksi yö ja aamulla viedään lahjoja laivaan. Lahjat ovat niin runsaat, että Alkinoon mukaan "kansan kesken on koottava korvaus siitä, yksien näät ylen raskas on antaa antimet moiset". Kansa pannaan siis verolle Odysseun lahjojen takia! Athene oli saanut faiakilaiset näin suurpiirteisiksi. Vielä syödään, uhrataan ja musisoidaan: "Reisiä poltettiin, jalo syötiin atria riemuin; helkyttäin kitaraa jumalainen laulaja lauloi." Tulevat vielä katumaan avokätisyyttään.
Nukkuen perille ja auttajien tuhoOdysseulle tehdään peti alukseen, ja nukkuen hän tekee matkansa. Uni on "kuoleman lainen" - taisivat ennen lähtöä nautitut sekomaljat olla väkevämpiä kuin mitä nimi antaisi ymmärtää. Sankari voidaan heräämättä nostaa aarteineen rannalle merenäijän valkamassa sijaitsevan oliivipuun alle. Odysseus aiheuttaa taas tahtomattaan tuhoa muille: Zeun luvalla Poseidon muuttaa paluumatkalle lähteneen faiakilaisten laivan miehistöineen kallioluodoksi juuri ennen kotirantaan saapumista. Se hyvityksenä kyklooppipojan sokeuttamiseen syyllistyneen auttamisesta. Varsin erikoinen on Poseidonin syy-seuraus -ajattelu. Alkinoos muistelee, että oli ennustettu näin käyvän, jos autetaan meren armoilta laivoja. Avustustoiminta loppui kuitenkin tähän katastrofiin.
Valetta tuleeOdysseun herättyä maisema tuntuu Athenen nostattaman udun takia oudolta. Mies uskoo jo tulleensa petetyksi. Athene haluaa neuvoa Odysseuta, ettei tämä ryntää suin päin kosijoiden käsiin. Aarteet ovat kuitenkin tallella ja niiden kätkemisestä tulee sankarille kova huoli. Athene saapuu hätiin nuoren lammaspaimenen hahmossa. Tältä Odysseus kuulee, mihin on tullut. Odysseus ei ole mikään todenpuhuja, eikä siis paljasta henkilöllisyyttään paimenelle, vaan "sanan pyrkivän pyörsi, mielessään oveloita kun ain' oli juonia hällä" - valehteleepahan paenneensa Kreetalta lyötyään kuoliaaksi Idomeneun pojan.
Athene ja kujeseppä juonittelevatAthene palaa taas kauniin naisen näköön ja päivittelee miehen viekkautta: "Veijari verraton, kyltymätön kujeseppä mik' ootkin!" - Volter Kilpi muuten käytti Kirkolle -teoksessaan sanaa "kujeseppä" Albertin isästä. Lieneekö Kilpi saanut sanan Odysseiasta, vai oliko Manninen sen poiminut samasta lähteestä kuin Kilpi? - Athene muistuttaa, miten hän on Odysseuta suojellut, mutta mies moittii, että Troian jälkeen ei Zeun tytärtä näkynyt ennen kuin faiakilaisten mehumailla, ja epäilee vahvasti ollaanko sitä nyt Ithaken saarella. Athene selittää, että Poseidonin vihan takia hän ei liiemmälti näyttäytynyt. Kun sumu on hälvennetty ja meren äijän valkama tunnistettu, Odysseun aarteet kätketään luolaan "vitkaelutta". Alkaa myös juonen punonta.
Odysseus naamioidaanOdysseus tajuaa, että hän olisi vaarassa kokea Agamemnonin kohtalon, jos marssisi suoraan kotiinsa kosijoiden näkösälle. Kosto on suunniteltava tarkoin. Athene muuttaa sankarin näön niin kurjaksi, että kukaan ei häntä tunne. Näin saadaan yllätyksen tuoma etu Odysseulle. Samalla näyttää toteutuvan ennustus, jonka mukaan Odysseus saapuu kotiinsa kurjana ja tyhjin käsin. Odysseun on määrä mennä ensin luotetun sikopaimenen luo tutkailemaan, mitä kotona tapahtuu. Athene aikoo mennä noutamaan Telemakhosta kotiin Spartasta, missä tämä parhaillaan istuu kukkurapäisen aterian ääressä Atreun pojan salissa. Pojan matka ei ollut turha, vaikka Odysseus niin arvelee. Athene järjesti sen PR-mielessä: "että hän maineen sais jalon matkastaan". - Niinpä muuttuu Odysseus raihnaaseen, ikälopun äijän hahmoon. Ei ole asussakaan kehumista: "varren verhosi vaippaan vaivaiseen, ihomekkohon inhaan, ryysyiseen, nokiryöttäiseen, ryvetettyhyn". Kalle Päätaloa lainaten miehellä on anhittomat ketineet.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030331 (20030331)
o
o AJK homepage
o Odysseia