Sankari esittäytyy lopulta
Viime laulussa Alkinoos kysyi Odysseun nimeä ja kotipaikkaa. Yllättäen
sankari nyt ilmaiseekin nimensä jo yhdeksännessätoista säkeessä.
Sitten kyllä alkaa pitempi tarinointi, kuuluisan kyklooppiseikkailun
kuvaus. Jos pysyttelemme tosikkolinjalla, voimme sanoa, että Odysseus
puhuu palturia. Toinen tulkinta on se, että hän viihdyttää
hyväntekijöitään uskomattomalla tarinalla. Ensin sankari
kuitenkin kertoo, miten hänellä oli vientiä naismaailmassa:
Kalypso ja Kirke, haltiattaria kumpikin, havittelivat häntä miehekseen.
Pahanteossa ja huumeporukoissa
Sitten tuuli tuo laivat kikonein rantaan. "Ryöstettiin tavaroita ja
naisia, nuo tasaeltiin". Aikamoista roistosakkia, suoraan sanoen. Oliko
edes viisasta kertoa faiakilaisille näistä rötöksistä?
No, kosto seuraa ja miehiä menetetään. Lisäksi Zeus
kuittaa oman osansa nostattamalla pahan myrskyn. Joudutaan huumeporukoihin
lootofagein, kukansyöjien maassa. Odysseun lähettämät
tietelijät jäävät lootosherkun lumoihin, minkä
ansiosta he unohtavat tehtävänsä. Heidät toimitetaan
pakkohoitoon laivoille.
Utelias ja luottavainen
Odysseus
Seuraava etappi on sitten "maa kyklooppein rajumielten, raakojen, joille
lait, tavat outoja on; ikivaltain heittävät huostaan huoleti
kaikk', ei kynnä he, ei käsin istuta tainta." Synkkää
joukkoa: "ei kokouksia, lain käyttöä heill' ole lainkaan".
Luonnonrikkautta kuitenkin on, erityisesti suunnaton villien vuohien paljous.
Mikäpä Odysseun laivaston on siellä ollessa: vuohenlihaa
yli oman tarpeen ja kikoneilta ryöstettyä viiniä tummaa.
Odysseus on kuitenkin liian utelias ja luvattoman luottavainen. Hän
haluaa selvittää, mitä ihmisheimoa asujat ovat, vaikka hän
aavistaa, "ett' oli matka nyt luo isovoimaisen väkimiehen, hirviön
julman, jolleka on laki outo ja oikeus". Odysseun kaksitoista seuralaista
olisivat mieluusti lähteneet kykloopin luolasta pois juustojen ja
lampaiden kera, mutta päällikkö ei suostu. "Ois toki onnekkaampaa
se ollut" toteaa Odysseus.
Kyklooppi nauttii elävää
ravintoa
Asukas saapuu ja sulkee luolan suun valtavalla kivijärkäleellä.
Lypsyhommien jälkeen kyklooppi huomaa vieraat ja epäilee, että
nämä ovat "kauppeja" tai merirosvoja. Odysseus pyytää
Zeuun viitaten majavieraan asemaa ja ystävälahjoja. Vastaus on
tyly: "Ei kysy kykloopit mielt' aigiinkantaja-Zeun, ei auvoisain jumalain,
mepä heist' ylivoipia oomme." Pelkkä vuohenjuustodieetti ei riitä
kykloopille: hän syö iltapalakseen kaksi Odysseun miestä.
Aamunälkään menevät seuraavat kaksi. Kykloopin ollessa
ulkona päiväaskareillaan, luolaan teljetyt miehet valmistelevat
vastaiskua: tuoreesta oliivinrungosta tehdään teräväkärkinen
peitsi. Iltapalana hupenee vielä pari miestä. Kyklooppi juotetaan
juovuksiin ja tämän kysyessä Odysseun nimeä, ovela
sankari sanoo nimekseen "Ei-kuka". Ystävälahjaksi hirviö
suurpiirteisesti sanoo syövänsä Odysseun viimeiseksi.
Ei-kuka vie näön
Hirviötä ei voida tappaa, sillä miehet eivät jaksaisi
vierittää järkälettä luolan suulta. Niinpä
viinin uuvuttaman kykloopin nukkuessa Odysseus puhkaisee apureineen kykloopin
ainoan silmän. Alkoholi ei tosiaan ole terveellistä kykloopeillekaan.
Syntyy kaamea metakka ja huuto. Naapurikykloopit tulevat paikalle ja kysyvät,
mikä hätänä. Kyklooppi, jolla on sitten nimikin, Polyfemos,
vastaa luolastaan: "Ei-kuka henkeä mun tääll' uhkaa vahva
ja viekas". Koska ketään vihollista ei siis ole paikalla, kykloopit
diagnostisoivat vaivan taudiksi ja kehottavat Polyfemosta hakemaan apua
isältään Poseidonilta. Odysseus nauraa "sydämessään"
ovelan juonensa onnistumista.
Odysseus ja hänen suuri
suunsa
Odysseun ja kumppaneiden pelastuminen luolasta on tarinana epäuskottava.
Kun kyklooppi päästää jääränsä
aamulla ulos, miehet riippuvat yhteen kytkettyjen eläinten alla: "jäärää
kantajanaan noin kullakin meist' oli kolme, oinaan oivimman otin itse ma
vihdoin". Houkkio kyklooppi "selkiä koitteli siinä jok' ainoan,
kons' ohi oinaat asteli jälekkäin". Sitten nopeasti laivoille
oinaat mukana. Odysseus ja hänen suuri suunsa saattaa vielä joukon
vaaraan, sillä hän ei malta olla pilkkaamatta kyklooppia, joka
sitten paiskaa kivenjärkäleen ääntä kohti vaarallisen
lähelle. Vielä toisenkin kerran Odysseus korottaa äänensä
ja nyt esittäytyy. Kyklooppi muistaa ennustuksen: "sammuva mult' ett'
ois näkö alla Odysseun kätten". Odysseus saa vuorostaan
kuulla kykloopin manaavan kostoa Poseidonilta: jos Odysseun kotitiestä
ei voida tehdä loppua, niin ainakin hänen tulisi palata sorrettuun
kotiinsa kurjana ja kumppanittomana, vierain laivoin. Tiedämme jo,
että näin käy. Ei auta jäärän uhraaminen
Zeulle: "ei Zeus suostunut uhriin". Olisiko Odysseun pitänyt taipua
kykloopin ateriaksi saadakseen kuolottomien suosion? Ehkä sokeuttaminen
tulkittiin taivaissa hätävarjelun liioitteluksi.
|
Palautetta
Pirjopäivi: Odysseus
puhuu palturia
| Pirjopäivi: |
En tullut ajatelleeksi, mutta näinhän se on: kaikki muut
O:n seikkailun vaiheet ja vastoinkäymiset ovat jollakin tavoin tunnistettavissa
ja selitettävissä, mutta kyklooppi, mikä se on?
|
Pekka
Pihlanto: Baudolino yhtä lahjakas valehtelija
| Pekka: |
Pirjopäivi: Odysseus puhuu palturia.
Pekka: Osuipa käsiini toinenkin kirjallinen palturinpuhuja: Umberto
Econ kirjassa "Baudolino" sen nimihenkilö kertoo elämäntarinaansa
ja siinä yhteydessä mm. matkaansa kauas itään. Matkalla
tulee eteen omituisia kansoja, eläimiä ja luonnonolosuhteita,
joita meidän luonnontieteen oppikirjamme eivät tunne.
|
Noora:
Miksi ei ole Odysseuksen tehtävästä mitään tietoa,
kun hän palasi kotiin sieltä saarelta?!
| Noora: |
Haluaisin tietoa siitä mmitä hän joutui tekemään
palattua kotiinsa... Mulla tuli koulussa läksyksi etsiä tietoa
juuri siitä ja netisä!!! Kaikkee muuta kyllä on löyttynyt
mutta juuri sitä ei.
20040129 |
|