Pihlanto Pekka
06 Kaunis pesijätär

Homeros: Odysseia

 

Seesteinen laulu

Tämä laulu on ehkä tähänastisista seesteisin. Pahasta maailmasta ei puhuta juuri mitään. Odysseun kärsimykset ja koti-ikävä jäävät melkein kokonaan unohduksiin. Ainoa uhka on se, miten sankariamme tullaan kohtelemaan Alkinoon linnassa - minne päästään tosin vasta seuraavassa laulussa.

 

Tuleva avustaja poukkuja pesemään

Odysseun nukkuessa hyvin ansaittua unta lehtikasassa Athene järjestelee taas hänen asioitaan, ilmestyen unessa Alkinoon tyttären Nausikaan "pääpohjiin" Dymas-sankarin tyttären muodossa. Suunnitelma on selvä: tytär rantaan poukkuja pesemään ja samalla hankkimaan kansalta jaloa mainetta (Nykysuomen sanakirjan mukaan "poukut", monikollinen, kansanomainen sana, tarkoitta pyykkiä, pesuvaatteita. Ei siis kovin sopiva ruhtinaan linnassa käytettäväksi). Kohta päättyvien neitouspäivien jälkeisen ajan kannaltakin tällainen talouspraktiikka olisi tyttärelle hyödyksi. Taka-ajatus on tietysti se, että näin Nausikaa tulee törmäämään Odysseuun ja järjestää tälle pääsyn linnaan, minkä jälkeen kotiinpaluun pitäisi olla selvä juttu.

 

Kotitalousjakso

Taatto on menossa ruhtinasneuvoston kokoukseen, mutta lupaa tyttärelleen vaunut, seuraneidit ja muun tarpeellisen. Mukavahan tätä on heksametrissä lukea, mutta huomio kiinnittyy siihen, miten arkisia ja mitättömiä asioita kuvataan hyvin perusteellisesti. Olipa Kalevalassakin tällaisia "kotitalousjaksoja" kun puhuttiin morsiamen tehtävistä miehelässä. - Pääsemme näin näkemään, miten askareet tuolloin suoritettiin. Pyykki pestiin meren rannalla altaissa "polkien polskuttain". Voi olla vaateystävällisempi tapa kuin vanhasuomalainen pesukartulla nuijiminen.

 

Sankari nolossa tilanteessa

Kylpeminen, piknik-ateria ja pallopeli kuuluvat ohjelmaan pyykkien kuivuessa auringon helohohteessa aaltojen puhtaaksi huuhteleman kivisälvän päällä. Pallopelin tuiskeessa soiva immen "kova kirkaus" - Athenen järjestämä - herättää Odysseun. Nolo tilanne sankarille: vain puunoksa intimiteetin suojana. Mies astuu kuitenkin empimättä neitoparven näkyviin - "näät hätä käski". Athene saa Nausikaan jäämään paikalle, muiden neitojen kaikotessa mikä minnekin niemien kärkiin.

 

"Zeun tuomia kaikki on vieraat"

Odysseus pohtii lähestymisstrategiaa ja valitsee sulolauseet polvien kietomisen sijaan, mikä onkin varmasti oikea ratkaisu. Turvan anomista, hiukan imartelua - "tytär ylhän Zeun olet Artemis itse, ma arvaan" - ja koviin kohtaloihinsa viittailua. Resepti tepsii: neito heltyy ja lupaa apunsa. Hän havaitsee, että sankarimme ei ole ilkiö, eikä älypuutto, ja toteaa vielä, että Zeun tuomia ovat kaikki vieraat. Öljypesun ja pukeutumisen jälkeen Odysseulla onkin Nausikaan mielestä ikivaltojen näkö ja hahmo, varsinkin kun Athene järjesti miehen kutrit aaltoamaan kuin hyasinttien kimput. Aterian jälkeen sitten kaupunkiin.

 

Nausikaa järjestää

Nausikaa haluaa varjelle mainettaan ja kehottaa Odysseuta kulkemaan neitosten kera vaunujen perässä. Näin vältetään juoruilu ja pilkka. Samanlaisia ovat ihmiset näköjään aina olleet. Lisäksi Odysseun on odotettava muurin ulkopuolella poppelilehdossa, kunnes Nausikaa on päässyt kaupunkiin. Lopuksi hän neuvoo miestä palatsiin tullessaan kiiruhtamaan salissa isä-Alkinoon istuimen ohi ja kietomaan käsivartensa äidin polvien ympärille. Isä ei taida olla välttämättä sitä mieltä, että kaikki vieraat ovat Zeun tuomia. Jos emo suo suosionsa, on Odysseun kotimatka taattu. Hyvin oli Athene apulaisensa valinnut. Poppelilehdossa sattuu olemaan Athenen palvontapaikka ja Odysseus käyttää tilaisuutta hyväkseen rukoillakseen tukijaansa suomaan hänelle faiakilaisten suosion. Athene suo avun, joskaan ei näyttäydy. Sen verran hän kaihtoi Odysseun vainoajaa, "isän veljeä voipaa".

 

Palautetta 

Pirkko: Arkisista askareista

Pirkko: 

Pekka: "Mukavahan tätä on heksametrissä lukea, mutta huomio kiinnittyy siihen, miten arkisia ja mitättömiä asioita kuvataan hyvin perusteellisesti. Olipa Kalevalassakin tällaisia "kotitalousjaksoja" kun puhuttiin morsiamen tehtävistä miehelässä."

Arkista hyvinkin. Merkille pantavaa kuitenkin, että naiset ovat tässä laulussa aktiivisia toimijoita, eivätkä pelkkää sotasaalistavaraa, kuten Iliaassa. Sama pätee tietysti Kalypsoonkin, mutta hän on sentään ikivaltoihin kuuluva kuolematon. Ehkä Odysseia onkin nähtävä kehityskertomuksena: sodan raaistamat miehet palaavat vähitellen, erilasten vaiheiden kautta, ihan tavalliseen elämään. Kohtaus Nausikaan kanssa on jotenkin kovin herttainen ja seesteinen, kätketyt jännitteet jäävätkin kätköön. Kotiinpaluu lähestyy. -Mutta kerrotaanko Odysseuksen matka takautuvasti: monta tunnettua tarinaa on vielä purkamatta,vaikka kotiinpääsyä jo näin varmistellaan...


 

Pirjopäivi: Taatto matkalla kokoukseen

Pirjopäivi: 

Kirjoitin palautetta 14.2, en nyt ihan tarkkaan muista, mitä, mutta jotakin tällaista: Miten aamuvirkkuja Nausikaan vanhemmt ovat, kun heti rusosormisen Eoksen tuodessa aamun äiti on jo kehruun kimpussa ja taatto kokoukseen menossa, tuttua nykylapsillekin, ainakin tämä kokouspuoli. Faiakilaisten maassa ilmeisesti lämmin ilmanala pakottaa rytmittämään työt toisin kuin mihin me olemme tottuneet.Olin Ateenassa konferenssissa, joka aamuisin aloitettiin jo klo 9, päivällä kuumimpaan aikaan oli neljän tunnin "siesta" ja kokousta jatkettiin illalla klo 18-22.


 

Pekka Pihlanto: Kokouksia, kokouksia

Pekka: 

Pirjopäivi: ... äiti on jo kehruun kimpussa ja taatto kokoukseen menossa.

Pekka: Nykyajan organisaatioiden toiminnalle niin olennaiset palaverit ja kokoukset - varsinainen riesa - vaivasivat siis Nausikaan taattoakin. Ja kotiäidillä olivat taloustyöt. Työtä helpottavia koneita ei ollut, mutta orjia ilmeisesti kylläkin...


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20030213 (20030213) o o AJK homepage o Odysseia