Koskela Pirkko
22 Dies irae

Nil inultum remanebit Preces meae non sunt dignae Confutatis maledictis Dona eis requiem Palautetta Lähetä palautetta!   Nil inultum remanebit Leikki muuttuu yllättäen todeksi. Odysseus heittää ryysyt syrjään, loikkaa kynnykselle ja tähtää elävään maaliin. Ensimmäisenä kaatuu viinimaljaa kallistava Antinoos, joka ei edes ehdi tajuta tapahtunutta. Pöyristynyt kosijajoukko ei heti ole tilanteen tasalla, mutta Odysseus julistaa kulmat kurtussa turmion päivän tulleen. Ohjelma on selkeä: pahojen palkka on kuolema. Eurymakhos yrittää panna kaiken tapahtuneen henkensä heittäneen Antinoon vallanhimon syyksi lupaillen vahingonkorvauksia, mutta saa tylyn vastauksen: taistelu ja väistely ovat ainoat tarjolla olevat vaihtoehdot! Kohta hänkin potkii maassa kuolemantuskassaan, eikä seuralaisia tarvitse kauan odottaa. Odysseus on niskan päällä mahtijousineen - muut aseethan on kaukonäköisesti kannettu salista pois. Pakotiet on tukittu, apua ei voi kutsua. Kirveisiin ei näköjään kukaan muista kajota. Telemakhos hakee kostajajoukolle lisää varusteita ennen kuin isältä loppuvat nuolet. Rohkeimmat kosijat yrittävät turhaan päällekarkausta, muut yrittävät suojautua pöytien taakse. Kelju vuohipaimen Melantheus onnistuu kuitenkin hakemaan varusteita myös heille, sillä salista johtaa jonkinlainen luukku varastokammion käytävään, ja Telemakhos on jättänyt ovet auki. Puntit näyttävät nyt jakautuvan tasaisemmin, mutta toisella hakukerralla Melantheus vangitaan ja ripustetaan köysissä kammion pylvääseen odottamaan lopullista tuomiotaan. Athene näyttäytyy koko joukolle Mentorin hahmossa, mutta ei selvästi ilmaise kenen puolella on. Sulhomafia uhkailee: katsokin tarkkaan mitä teet, kostamme perheellesi, jos valitset väärän puolen! Odysseus joutuu ensin todistamaan sotakuntonsa ihan itse. Seuraa ankaraa teurastusta Iliaan malliin: "Ruskui murskatut päät, yli permannon veri tulvi." Athene ohjaa Odysseun puolen peitsiä, kosijat heittävät huteja. Kosijoiden joukko hupenee tasaiseen tahtiin.   Preces meae non sunt dignae Pappismies Leioides anoo armoa, vaan ei saa. "Suuss' oli äännähys vielä, kun pää pölykössä jo pyöri." Kuolemanrangaistus on edessä, vaikkei kaikkiin mahdollisiin synteihin olisikaan syyllistynyt. Tuomarina on ankara Odysseus. Telemakhoksen pyynnöstä kuitenkin säästetään laulaja Femioksen ja tuolin alla piileskelleen Medon-airuen henki. Molemmat katsotaan syyttömiksi kosijoiden aikaansaannoksiin, he ovat vain pakosta hoitaneet virkaansa. Uhrienkatsoja olisi halutessaan kenties voinutkin vaikuttaa tapahtumien kulkuun, mutta hänellä oli oma lehmä ojassa. Odysseus tarkastaa vielä mahdolliset piilopaikat, mutta kaikki Ithaken ja lähisaarten valionuorukaiset makaavat hengettöminä maassa kuin verkoista päästellyt kalat. Työ on tehty.   Confutatis maledictis Vanha Eurykleia haetaan nyt paikalle. Suureksi riemukseen hän näkee isannän seisovan verentahrimana voittajana kaatuneiden keskellä. Odysseus tukahduttaa ylväästi hänen ilonilmauksensa: "Ääress' eip' ole kuollehien ilakoitava kuunaan". Sääntö lienee edelleenkin voimassa. Eurykleia saa sittenkin ilmiantaa kelvottomat piiat: 50:stä palvelijattaresta 12 on syyllistynyt häpeälliseen käytökseen ja tottelemattomuuteen. Nämä naiset joutuvat nyt raivaamaan ruumiit pois ja siivoamaan verilöylyn jäljet. Lacrimosa dies illa, vaan eipä kuulu vastalauseita. Nöyrästi he kantavat ulos kaiken irti kaavitun moskan, mutta saavat silti lopuksi maksaa rikkomuksensa hengellään. Telemakhos hirttää heidät riviin pihan perälle, mokomat herjanhenget eivät ansaitse kunniallisempaa kuolemaa. Odysseukselle olisi riittänyt teloitus miekalla, mutta Telemakhos on itse ollut silminnäkijänä, ja haluaa kostaa myös omasta ja äitinsä puolesta. Vielä yksi pahantekijä on rankaisematta. Vangittu Melantheus tuodaan pihalle, ja uskolliset paimenet silpovat petturin äärimmäisen julmasti koiranruuaksi. Vihan kostavan vimmoin, sanoo laulaja: heilläkin oli varmaan omia kalavelkoja maksettavana.   Dona eis requiem Rauha laskeutuu viimein kartanon ylle. Tuodaan "rikkeet poistavaa" rikkiä, jota kuumentamalla saadaan sali ja muut suojat puhdistetuiksi. Eikö muuten rikinkatku myöhemmin liity pikemminkin helvetin esikartanoihin? Odysseus ei vielä ehdi itse peseytymään eikä vaihtamaan ryöttäisiä ryysyjään puhtaisiin, sillä naissalista vapautetut, kunniallisiksi katsotut piiat rientävät nyt kilvan tervehtimään kotiin palannutta isäntäänsä. Vasta silloin taistelujännitys laukeaa sankarin ratketessa nyyhkimään. Vihdoinkin Odysseus voi ja uskaltaa paljastaa tunteensa avoimesti: hän on kotona, tuttujen parissa!

Palautetta

Lähetä palautetta!  Kirjoita otsikko palautteelle Kirjoita palauteteksti tähän Kirjoita nimesi tähän ..ja sähköpostiosoitteesi Tämän palauteviestin saa Pirkko Koskela ja kopion Asko Korpela

Asko Korpela 20030604 (20030604) o o AJK kotisivu o Odysseia