Koskela Pirkko 
01 Harharetkille Odysseiaan

Homeros: Odysseia
Taidan olla koukussa: pöydänkulmalla on nyt peräti kaksi Odysseiaa! Ensiksi hankin Saarikosken, mutta sitten tuli halu pysytellä Mannisen ja teidän muiden fölissä. Perhe on ystävällisen huvittunut, muille en ole viitsinyt edes kertoa. Kuvittelisin, että lukupiiri sentään ymmärtää. Jostain syystä kuitenkin elämä on ollut niin kiireellistä, etten ole ehtinyt oikein lukemaankaan, saati sitten kommentoimaan ajallaan. 
 
 

Lähtötilanteen kartoitus

Heti alussa alkaa syntyä eroja. Saarikoski kääntää ensimmäisestä laulusta vain alun, siis sen pätkän, missä Runottarelta pyydetään selontekoa jo tapahtuneista sattumuksista. Näinhän Iliaskin alkoi, mutta syöksähti sitten suoraan tapahtumien virtaan. Mannisen käännöksessä oleva, lukijaa varsin hyvin palveleva tilannekatsaus Olympolta puuttuu uudemmasta käännöksestä tykkänään: lieneekö se kenties myöhempää tekoa oleva lisäys, vai katsooko Saarikoski, että sivistyneen lukijan tulee tietää nämä jutut ennestään. Ja mehän tiedämme. Itse sain jo lapsena (Aili-tädiltä, kuinkas muuten!) lahjaksi kuvitetun lastenpainoksen Odysseuksen harharetkistä, kouluajoilta asti muistan mustavalkoisen italialaisen TV-sarjan. Göran Schildtin vanaveteen pääsin vasta myöhemmin, mutta kyllä sitten kolahtikin. Ja kuinka paljon on maailmankirjallisuudessa ja elokuvissa nähty näitä nuorten miesten odysseioiksi mainittuja vaelluskertomuksia! Onhan näitä. Kuitenkin huomaan, että itse alkuperäisteosta en koskaan tätä ennen ole edes käteeni o ttanut. 
 
 

Voi voittajia!

Akhaijit siis voittivat sodan ja valtasivat Troijan, mutta huonostihan siinä sitten kävi. Mellastivat kukistetussa kaupungissa, ryöstivät ja raiskasivat ja käyttäytyivät huonosti kaikin puolin, niin että nekin ikivallat, jotka tukivat heitä taistelussa, kääntyivät heitä vastaan. Kymmenen vuoden ajan näyttämön esirippu on kiinni, Homeros säästää meidät likaisilta yksityiskohdilta, mutta muut ovat kielineet kaikenlaista. Agamemnon sai surmansa petollisen vaimon ja tämän rakastajan toimesta, Aiaista toinen hukkui jumalien raivosta myrskyävällä merellä, Odysseus on eksyksissä eikä pääse kotiin. Carlos Paradan kooste väliajan tapahtumista on minusta hyvä (http://homepage.mac.com/cparada/GML/LastDaysOfTroy.html), samoin sankarien kotimatkoja kuvaava kartta samassa sivustossa (http://homepage.mac.com/cparada/GML/MapReturns.html). Troijalaisten osa oli tietenkin surkea, mutta Aineias sentään meni ja perusti Rooman… 
 
 

Ithakalla pidetään ikävää

Kotona pelätään pahinta, kun Odysseusta ei kuulu palaavaksi. Penelope suree kammiossaan, keskenkasvuinen Telemakhos hoitelee isännyyttä miten kuten. Talo on täynnä röyhkimyksiä, jotka ovat muka kosioretkellä, mutta tosiasiassa nauttivat ilmaista ylöspitoa, pelaavat ja rellestävät. Kyllä on lottovoitto syntyä suomalaiseksi tosiaan! Täällä sylilapsikin (Koskelan Marja suvun perimätiedon mukaan) osasi ainakin jo 50-luvulla sanoa: "Äiti, äiti, ulkona on jo NOIN pimeää, eikä vieraat ole vieläkään lähteneet kotiin", ja vieraat ymmärsivät heti. Tai naapurin vanhanemännän vähän selvemmin sanoin: "Millonkhan oisitta kotona, jos nyt lähtisittä?" 

Tämä on tosiaankin mielenkiintoinen asetelma. Naisen asema ei ole häävi, jos hän on vapaata riistaa heti yksin jäätyään, ja täysin vailla sanavaltaa itseään koskevissa asioissa. Tulihan tämä toki harvinaisen selväksi jo Iliaassakin, vrt. Briseis ja muut kukkeakulmat. Mutta että ison kartanon emäntä ja päällikön puoliso ei muka voisi lakaista ei-toivottuja hännystelijöitä nurkistaan, ja jättäisi ainoan (?) poikansa näiden pilkanteon kohteeksi? Kestiystävyys ja vieraanvaraisuus ovat mitä ilmeisimmin kunnia-asia yli kaiken muun. 

Ihmettelen myös, miten Telemakhos osaa heti suhtautua neuvoja tarjoavaan Atheneen eri tavalla kuin muihin kutsumattomiin vieraisiinsa. Ovatko ne kosijat vieläpä tuttavia ja kylänmiehiä, ja tuntematon erottuu siksi joukosta? Jumalatar onnistuu kuitenkin valamaan puhtia poikaan niin että hän kykenee vihdoin käyttämään isännän ääntä, mutta pakkoko hänen on ensi töikseen murheen murtamalle äidilleen isotella? Tuntuu oikein ikävältä se kohta, kun Penelope passitetaan kammariinsa…jos/kun minä käsken jälkikasvuani laittamaan stereot pienemmälle tai vaihtamaan asemaa, niin ei se kyllä noin mene! 
 
 

Jatkuu ensi viikolla

Luvassa on nyt kansankokous ja Telemakhoksen liikekannallepano. Vaikuttaa siltä että tapaamme pian vanhoja tuttavia uusissa ympyröissä. Tarina pääsee varmaan siivilleen, koska Saarikoskikin alkaa kääntää tosissaan. "Aloittaen jostakin, jumalatar Zeun tytär, meillekin kerro näistä tapahtumista."

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirkko Koskela ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20030115 (20030115) o o AJK kotisivu o Odysseia