|
Huhut Odysseuksen elossa olosta alkavat liikkua Ithakessa. Telemakhos kertoo Penelopeialle Menelaoksen kuulleen meren äijältä, että Odysseus oli nähty elossa Kalypson saarella. Tietäjä Theoklymenos panee vielä paremaksi ja arvelee Odysseuksen astelevan jo isiensä mailla. Penelopeia on tietysti ikionnellinen saadessaan poikansa ehjoin nahoin takaisin kotiinsa ja on kiinnostunut kuulemaan kaikkia, joilla voisi olla kerrottavaa Odysseuksesta. Kaukaa tullut tuntematon muukalainen, jonka kerrotaan pihalla kosijoilta kerjäävän kutsutaan oitis emännän tykö. Vaan ei uskaltaudu Odysseus päivänvalossa Penelopeian luo.
Kerjäläisen kohtelu
"Eip' ujo olla ja arka sen auta, ken alla on puutteen" kehottaa Telemakhos Eumaion välityksellä kerjäläiseksi muuntaunutta Odysseusta. Odysseus ei tosiaan arkaile ja saakin kosijoilta kerjättyä repullisen pöydän antimia. Vain Antinoos, joka Odysseuksen sanoin "mielt' ei näytä muotoa myöten" saaneen on tyly ja antipalojen asemesta heittää kerjäläistä tuolilla. Telemakhoksen sydäntä isän huono kohtelu jäytää ja kerjäläinen Odysseus puistelee tuhomiettein päätään. Sulhotkin nuhtelevat korskaa kumppaniaan. Tässä sitä nyt tutkitaan, kuka kukakin on miehiään, joskin tuhoon ovat kaikki tuomitut, myös auttajat.
Etruskit
Kävin eilen Sinebrychoffin taidemuseossa tutustumassa paljon julkisuudessakin esillä olleeseen etruskinäyttelyyn. Etruskien aikaan on Homeroskin kirjoittanut Odysseiansa. Teos oli tuttu myös etruskeille. Parinkin uurnan jalustaan oli kaiverrettu kohtauksia Agamemnonin tarusta. Aikamoinen ristiriita, kun uurnan kyljessä murhaa Klymeneistra puolisoaan tai Orestes äitiään ja uurnan kannella makailee laiskanpullea etruskimies seppele sekä päälaellaan että kaulassaan ja vieno hymy huulillaan.
Jotenkin ikuista juhlaa viettävistä etruskipatsaista tuli mieleen Odysseun kartanolla temmeltävät, kisailevat ja syöpöttelevät kosijat. Etruskitkin harrastivat kiekonheittoa, hevosajoja yms, kisailu korvasi ihmisuhrit, joten sivistyksen merkkinä niitä on pidettävä. Kosijoiden mieli tuskin kuitenkaan on niin tyyni kuin etruskeilla patsaiden tyyneestä ilmeestä päätellen. Kosijoittenkin mieliä taitaa kaihertaa jo miten leikki on päättyvä, vaikka eivät he vielä usko Odysseuksen jo olevan keskellään.
|