Korpela Asko 
21 Jousen jännityksessä

Homeros: Odysseia

Jousella on historiansa

Jousikilvan julistaminen - tai nimenomaan se, että kirveensilmien läpi pitää ammuttaman, meni jotenkin aikanaan ohi silmien. Muiden teksteistä luin. Tässä nyt käydään jousikilpaa toteuttamaan. Sulhojen päiden päälle on tulisia hiiliä kasattu useampaan kertaan. Kerjäläinen on esiintynyt merkillisen varmasti, Telemakhos uhmakkaasti, enteitä leijuu ilmassa. Ja nyt vielä nuoli kahdentoista kirveensilmän läpi! Kovat on vaatimukset.  Kyllä kai yksi jos toinenkin tuntee polviensa tutisevan ja olonsa pehmeäksi ja varmaan suurin osa tässä vaiheessa katsoo jo pelin menetetyksi, yksihän vain voi voittaa. 

Kirveet kirkkaat ja jousi erikoisluokkaa, norsunluukahvakin. Onkin isännän [poissa olevaksi oletetun] lahjaksi saama. Lammasvarkautta oli Odysseus selvittämsässä. Samat varkaat olivat varastaneet nyös hevosia. Niiden omistaja oli myös tullut omiaan peräämään. Paha saa palkkansa ja yhteisen vihollisen kukistaminen sinetöidään lahjojen vaihdolla: Odysseus antaa miekkansa Iphitoolle ja Iphitos jousen Odysseukselle. Ei ollut ottanut isäntä joustaan sotaan mukaan, vaan jättänyt aarrekammioonsa. Nyt se tuodaan esiin, samoin kirveet.
 

Emännän lähtöä itketään 

Itse Penelopeia julistaa kilvan ja lupautuu seuraamaan sitä, joka ampuu nuolen kahdentoista kirveensilmän läpi. On minusta vähän kummallinen kilpa. Kuvitellaanko, että juuri vain yksi saattaisi tehtävästä selviytyä? Vai sekö on voittaja, joka ensiksi suoriutuu. Saattaisihan hänen jälkeensä olla vaikka tusina muita, jotka pystyvät samaan. Vain yksi kuitenkin voittaa, on vain yksi Penelopeia. Luulisi siis syntyvän valtavan ryntäyksen jousta tavoittelemaan, jos vain yksi voi voittaa. Voisi siis syntyä kaikkien sota kaikkia vastaan jousen saamiseksi käsiin. Vai eivätkö olekaan tosissaan? Ehkä ovatkin liikkeellä vain päivittäisen ilmaisen aterian takia eikä ollenkaan Penelopeian takia? 

Palvelijat kuitenkin kantavat jousen ja kirveet esiin ja purskahtavat itkuun, koska ovat nyt menettämässä pidetyn emäntänsä. Sulhojen kellokas Antinoos nuhtelee itkijöitä:

"Maalaistolvanat, joill' ei pääss' ole mielt' edes päiväks!
Itkuko teillä on työnä, te kurjat, taas surun valtaan
saattaa valtiatar?....

Telemakhos aikoo näyttää mallia ja yrittää jännittää jousta, mutta ei onnistu kolmella yrittämällä ja isä Odysseus antaa merkitn, että antaapa olla, yrittäkööt nyt muut. Niin yksi toisensa jälkeen yrittää. Kukaan ei onnistu. Talilla jousta voidellaan, en oikein ymmärrä miksi. Siitäkö se norjemmaksi? Ei mitään auta. 
  

Paimenetkin testataan 

Loppukohtaukseen valmistaudutaan. Merkillinen episodi: paimenet pihalle, Odysseus perässä. Siis syyttömät pois taistelutantereelta? Odysseus kuitenkin utelee, mitä paimenet tekisivät: asettuisivatko sulhojen puolelle vai Odysseuksen, jos tämä nyt ilmestyisi paikalle. Asia tulee selväksi ja Odysseus paljastaa henkilöllisyytensä. Odysseus lupaa näille uskollisille kartanon kummallekin. Mutta nyt heidän apuaan tarvitaan, kun sulhoille kostetaan. Antinoos ehdottaa, että luovutaan koko leikistä, kun eivät vahvimmatkaan saa jousta jännitetyksi. Ryhdytään aterialle. Syövät, juovat. Odysseus ehdottaa, että hänkin saisi koettaa. Mutta Antinoos taaskin torjuu ja herjaa kerjäläistä moisesta röyhkeydestä. Kertoo vielä, miten kävi erälle kentaurille, joka viinihöyryissään liikoja itsestään luuli. Näin kävisi kerjurillekin.

Penelopeia asettuu kerjurin puolelle: kerjuri on Telemakhosin vieras, häntä on kaikkien kunnioitettava. Eivät usko sulhot Penelopeian tällaiselle suostuvan vaikka onnistuisikin tehvässä. Penelopeia on toista mieltä ja arvelee, että kerjuri on jotakin muuta, miltä näyttää, ehkä hyvinkin ylhäistä sukua.  
 

Naiset pois kun jousta jännitetään 

Nyt puuttuu Telemakhos peliin ja lähettää äitinsä pois. Ei ole sopivaa, että naiset ovat paikalla, kun miehet jousia käsittelevät. Katsoo itsensä isän poissa ollessa jousen todelliseksi haltijaksi ja henkilöksi joka päättää, mitä jousella tehdään. Se viedään Odysseukselle sulhojen äänekkäästä vastustuksesta huolimatta. Ovet suljetaan lujalla käydellä. Odysseus tarkastelee jousta hyvin tarkkaan. Sulhot moista ihmettelevät ja arvailevat, ettei tällainen kulkurikonna ikipäivinä siaisi jousta jännitetyksi. Nyt on se viimeinen äänetön hetki ennen rajuilman alkua. 
 

Jousi soi ja nuoli lentää  

Odysseus näpäyttää jousen jännettä ja siitä lähtee kaunis ääni, kuin pääskyset ilosta visertäisivät. Tämän Odysseus tulkitsee oitis hyväksi enteeksi, mutta sulhot valtaa peljästys. Odysseus nappaa yhden nuolista ja istualtaan jännittää jousen, yksi helähdys ja nuoli sujahtaa viuhuen kirveen silmien läpi. Se oli alkutahti sille mitä nyt seuraa.
 

Palautetta 

Pekka Pihlanto: Mahdoton tehtävä?

Pekka: 

Asko: On minusta vähän kummallinen kilpa. Kuvitellaanko, että juuri vain yksi saattaisi tehtävästä selviytyä? Vai sekö on voittaja, joka ensiksi suoriutuu. Saattaisihan hänen jälkeensä olla vaikka tusina muita, jotka pystyvät samaan.

Pekka: Minä pohdiskelin asiaa siltä kannalta, että onko tässä nyt tarkoituksella asetettu mahdoton tehtävä, josta kukaan ei suoriudu. Se olisi siis ollut taas vain ajanpeluuta Penelopeian taholta. Kalevalassakin asetettiin likimain mahdottomia tehtäviä epätoivotulle kosijalle (hirven hiihto jne).


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20030602 (20030601) o o AJK kotisivu o Odysseia