16 Telemakhos tunnistaa isänsä
Joku paimen tai joku tuttava muuLööperiä kun on Odysseus puhunut eikä häntä ole tunnistettu, on tämän luvun alku vähän kummallinen - tai miten sen nyt ottaa. Isä ei tunne poikaansa - kuinka voisikaan, tai ehkä sittenkin voisi. Sillä kai nyt jotakin sukupiirteitä voisi olla pojassa tunnistettavissa. Ja vaikka tietääkin, että on poika isäänsä etsimässä, voisi kuitenkin ajatella, että siinä se nyt tulee, varsin kun koirat eivät hauku, vaan hyppelevät iloisina tulijan ympärillä. Paimeniinhan jo kaikkiin tutustui. No eipä tunnista poikakaan isäänsä. Se ei tietysti ole niinkään ihme kuin se, ettei sikopaimen isäntäänsä tuntenut. Äänestä jo luulisi tunteneen, tai sitten muista piirteistä tai käytöksestä. Kun ei niin ei. Mutta Eumaioksen ilo on vilpitön ja suuri. Hän tietenkin tuntee Telemakhoksen ja ottaa huojentuneena vastaan kuin oman poikansa. Pojan hienoa käytöstä kuvaa se kuinka hän suhtautuu isäänsä tuntemattomana vanhuksena.Käy ilmoittamassa äidille, että olen tullutÄidille täytyy ilmoittaa, sillä varmaan on huolissaan. Eumaios saa mennä ilmoittamaan äidille, mutta älköön hiiskuko saanaakaan kenellekään muulle. Ei edes isoislälle Laerteelle, vaikka tämä samassa murheessa ja huolessa elääkin: poika ja pojanpoika teillä tietymättömillä, lienevätkö edes hengissä, poika Odysseus tuskin ainakaan. Ei, nyt ei ilmoitusta edes Laerteelle, äidille vain. Mielessä on kosijoiden joukko. Heidät pitää päästä yllättämään. Eumaios tekee työtä käskettyä, kuten ennen - ehkä nykyäänkin - saduissa sanotaan. Matkalla kuitenkin kohtaa Telemakhoksen tuonutta laivaväkeä, jotka ovat menossa Odysseuksen kartanoon. Vakain tuumin ilmoittamaan Telemakhoksen paluusta. Eikö siis Telemakhos ollut laivaväkeä kieltänyt? Olihan laivaväellä ihan asiallinen syykin. Tietysti runsaat ja arvokkaat lahjat pitää viedä perille.Olen taattosi, jonk' olet vuoks surun alla ja huolenEumaioksen toimittaessa tehtäväänsä, Odysseus paljastaa itsensä. Se tapahtuukin yllättävin keinoin. Athene, suojelijatar saa taikakeinoillaan ehostaa Odysseuksen ulkomuodon sellaiseksi, että kelpaa esittäytyä. Jumalaksi poika isäänsä luulee, mutta isä selvin sanoin ilmoittaa itsensä Odysseukseksi, Telemakhoksen isäksi. Isot itkut itketään. Suuri draama saa ensimmäisen loppuhuipennuksen. Nyt isä ja poika ryhtyvät juonimaan kostoa kosijoille. Isä on uhossaan poikaa rohkeampi. Ylivoima ei pelota. Viisaasti kuitenkin pitää toimia. Isä menee paikalle kerjäläisenä ja poika saa korjata kosijoiden aseet pois heidän ulottuviltaan. Siinä sivussa pitäisi vielä selvittää, ketkä palvelusväestä ovat isäntien ketkä kosijoiden puolella. Nimenomaan naisista on otettava selko. - Miksi juuri näin?Telemakhos on saatettava pois päiviltäKosijoiden saatua tietää, että Telemakhos on rantautunut, heillä on kiire hoitaa asia niin, että Telemakhos väijytetään ja surmataan. Kun näin tehdään, saadaan tuliaisetkin jakoon. Tällainen päätös ei kuitenkaan synny yksimielisesti. Soraääniä on joukossa. Penelopekin saa tietää väijytysaikeista. Menee miesten joukkoon ja saa kuulla vakuutuksen, ettei Telemakhokselle tehtäisi pahaa. Penelope palaa kammioonsa miestään itkemään.Eumaios tulee illalla kotiin ja kertoo näkemänsä sulhoparven liikkeistä kohti laivarantaa. Telemakhos katsoo merkitsevästi uudelleen kerjäläiseksi muuttunutta isäänsä. Tapahtumat tuntuvat etenevän sotasuunnitelman mukaisesti. |
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030427 (20030427) o 
o AJK homepage o Odysseia