Laerteen olen poika OdysseusVihdoin paljastaa vieras henkilöllisyytensä. Jää epäselväksi, miksi vasta nyt. Onko Odysseuksen varovaista oveluutta vai eikö tullut ajatelleeksi vai onko tällainen tapa? Nyt kuitenkin majaystävyydellä perustelee nimensä paljastamista. Termi majaystävyys oli esillä jo Iliaassa. Tuntui jotenkin erikoiselta. Taidettiin pohtiakin. Vieläkin jää epäselväksi, olisiko jotakin erikoista vai onko vain runomitan vaatima synonyymi sanalle ystävyys.Tämän jälkeen Odysseus kertoo odysseiansa vaihe vaiheelta.
Kyllä on mahdettu suu ammollaan kuunnella karmeita tarinoita. Hirveät
myrskyt ja monelaiset viettelykset ja houkutukset matkantekoa viivästyttivät,
muiden muassa Lotophagit eli kukansyöjät, kukkaiskansa, sen ajan
hipit. Näistäkö on lähtöisin takavuosien muoti?
Tultiin maahan Kyklooppein rajumieltenLotophageista vain vaivoin irtauduttiin ja tultiin Kyklooppien maahan. Joko oli tieto tullessa, että oli maa rajumielten vai kokemuksestako vasta näin osataan sanoa? Jo Iliaassa jatkuvasti mainitaan Odysseus rohkeaksi ja ovelaksi, mutta seikkailu Kyklooppien maassa mielestäni vasta sen, Odysseuksen oveluuden ja rohkeuden, konkreettisesti osoittaa.Kyklooppi-seikkailu palauttaa muistini melkein 60 vuioden taakse kansakouluaikaan.
Virolahden Vaalimaan kansakoulussa vaikutti kai melkein edellisen vuosisadan
vaihteesta lähtien opettajapariskunta Heikki ja Anni Arpiainen. He
olivat jo aikoja eläkkeellä, kun minä kävin koulua
1944-49. Heidän tyttärensä oli minun opettajani. Joskus
vanhemmat tuurasivat tytärtään. Silloin Heikki Arpiainen
luki Homerosta. Päästeli pitkät pätkät ulkoa kreikaksi
ja sitten luki suomeksi. Kreikasta ei tietenkään mitään
ymmärretty paitsi yksi asia: resitaation nuotti ja poljento. Se kuului
selvästi. Suomenkielisestä jäi mieleen nimenomaan Kyklooppi-seikkailu.
Piirrettiinkin yksisilmäisiä ja Odysseuksen joukkoineen pakeneminen
vuohien vatsan alla. - Tavallaan Annin ansiota on että minä istun
tässä tällaisena kuin istun. Anni nimittäin asiakseen
kävi meillä kotona vakuuttamassa vanhemmilleni, että poika
on pantava oppikouluun. Muistan myös itse sen käynnin. En niinkään
muuta kuin sen, kuinka pyysin Annia piirtämään meidän
tuvan uunin. Mielestäni se oli aivan ihmeellinen piirustus, että
joku osasikin piirtää niin hyvin!
Ei kysy Kykloopit mielt' aigiinkantaja-ZeunYleensä tunnutaan vieraat otettavan vastaan ystävällisesti. Sitä Odysseuskin odottaa, mutta on varautunut myös pahempaan. Ja pahempi, paljon pahempi on vastaanotto. Rohkeasti Odysseus hirviön näköistä isäntää puhuttelee. Ulkonäkö on hirveä, ja ääni vielä tehostaa hirveyttä. Mahtaa selkäpiitä karmia ja ukkojen polvet tutista! Mutta vielä pahempaa on tulossa. Ei kysy Kykloopit mielt' aigiinkantaja-Zeun! Nyt Odysseus ymmärtää kääntää oveluusvaihteen päälle. Ei saa enää Polyphemos tietää mitään paikkansa pitävää. Laivoja ei ole. Keskustelu päättyy. Isäntä hirviö sieppaa kaksi Odysseuksen miestä ja pistää poskeensa kuin kaksi silakkaa. Vuohen maitoa päälle. Karmea käänne. Mahtoiko olla jälkikäteisrohkeutta vai ihan aitoa jo paikan päällä, kun Odysseus kehaisee, että "Miehevän mieleni aie jo siin' oli astua luokse, viiltävä kiskaltaa kupeheltani miekka ja rintaan syöstä se siihen kohtaan, kuss' oli hirviön maksa." Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Se pidätteli, että pakotie oli tukossa, kun hirviö sulki luolan suun niin suurella kiven järkäleellä, että Odysseuksen koko paikalla ollut miehistö ei olisi sitä saanut liikahtamaan. Seuraavaa aamua odotellaan. Ja mitä tapahtuu? Polyphemos murkinoi ja jälkiruuaksi sieppaa taas kaksi Odysseuksen miestä. Jäljellä on siis kahdeksan, kun tusinan kera liikkeelle lähdettiin. Lähti hirviö laumojaan paimentamaan, mutta kiven vieritti paikoilleen lähtiessään.Ei-kuka viimeinen mull' olkoon atriaEi ulospääsyä. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Onneksi oli edellisestä kyläpaikasta kunnon evästä, ihanaa viiniä. Illalla sitä Odysseus tarjoaa. Kyklooppi ihastuu ja humaltuu, lahjan Odysseukselle lupaa. Lahja on karmea. Odysseus syödään vasta viimeiseksi. No, humaltunut nukahtaa ja Odysseus nuotiossa teroittaa valtaisan seipään, joka miesvoimin survaistaan isännän ainoaan silmään. Siistäs sait.Hirmuisesti huutaa ja kalliot kaikuu. Kyläläisiä huutaa
apuun. Mutta apu raukeaa, kun Ei-kukaan on tehnyt mitään pahaa.
Varmaan kreikaksi lause ei ole näin kömpelö vaan muodollisesti
oikein paitsi nimenä ei kukaan. No, kun kukaan ei mitään
ole tehnyt, ei apuakaan tarvita. Kaikki kissat ovat pimeässä
mustia. Odysseus joukkoineen säästyy ilmeisesti helpolla sokean
isännän raivolta. Seuraavana aamuna sokeutettu Kyklooppi päästää
taas laumansa laitumelle. Nytpä ovela Odysseus sitoo lampaita rinnatusten
ja aina kolmesta keskimmäisen alle yhden miehensä. Itse jättäytyy
suurimman oinaan vatsan alle villoihin tarrautuen. Niin päästään
ulos, vaikka Polyphemos oinaansa tarkastaakin.
Herjauksia huudellaan puolin ja toisinMerelle päästään ja turvallisen matkan päästä Odysseus huutelee herjauksia Kykloopille ja tämä huutaa vastaan. Mutta ei haukku haavaa tee ja niin päästään tästä pälkähästä. Liitytään muuhun joukkoon ja syödään Kykloopin pässit. |
||
PalautettaPirjopäivi: EI-KUKA viimeinen...
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030313 (20030309) o
o AJK homepage o Odysseia