Korpela Asko  
06 Pyykkipäivä - poissa viha, vaino!

Homeros: Odysseia

Mikä maa? Mikä valuutta?

 Kun Väinämöinen ajelehtii meressä ja rantautuu, hän tietää kyllä missä on. Eikä vaihtoehtoja muutenkaan ole kuin Kalevala ja Pohjola. Mutta Odysseuksella on toisin: "maita" vilisee siinä ympäristössä. En löydä kartastamme Phaiakilaisten maata. Varmaan se kuitenkin on mukana. Kiintyypä huomio selityksettä jäävään toiseen paikan nimeen: Skheria. Kovin muistuttaa äänneasultaan nykyisten albanialaisten maastaan käyttämää nimeä: Shqiperi. Ihan varma en oikeinkirjoituksesta ole, eikä löydy tällä hakusanallakaan  mitään. Eipä vainenkaan: MSN search johdattaa tällä hakusanalla erehtymättä Albaniaan, Kotkien maahan. Mahtaako nimi siis jotakin sellaista tarkoittaa? 

Phaiakien maassa valtaa pitää Alkinoos, jolla on useita naimaikäisiä tyttäriä ja poikia, Nausikaa yksi heistä. Nausikaalla on pyykkipäivä - kun on perheessä niin monia nuoria, jotka riiuulla käyvät ja pitää niissä hommissa olla siisti. Nausikaalla on tietenkin myös oma paitansa liossa. Sulho on katsottuna. Onnea toivotetaan, vaikka nimi on lähes luotaantyöntävä, kun on melkein kuin Nausea - pahoinvointi. Isältä vetojuhdat ja kärryt. Pyykit pestään ja huuhdotaan raikkaissa vesissä. Äidin laittamat eväät syödään ja kylvetään itsekin. Tuoksuöljyä pintaan. Valmiina lähtöön. Silloin Odysseus herää ilkialastomana rannalla. Näkee tytöt pyykillä. Ja tytöt näkevät Odysseuksen. Säikähtävät - paitsi yksi.

Jumalatarko on tämä neito? 

 Odysseus on todellisessa hädässä. Kurja, myös koominen paikka: ukko alasti ilman omaisuutta, edes 'puhelinrahaa' ei ole taskussa, kun ei ole taskuakaan ja tyttöparvi näkäisen ainoa mahdollinen pelastus. Miten heitä lähestyisi? Kuinka lähelle menisi, ettei ymmärrettäisi väärin? Se yksi, joka ei alastonta pelästy, saa Odysseuksen perin runolliseksi:

blää, blää, blää ....
Nähneet silmäni nää ei kuolollista ole moista,
miest', ei vaimoakaan; minut ihmetys valtaa.

Pesupoukkojen peittoa pyytää Odysseus verhokseen. Totta kai annetaan kunnollista vaatetta ja eväitä myös. Ei tämä vieras selvästikään ole mikään rosvo, vaan selvästi parempaa ainesta ja aidossa hädässä. Esittäydytään puolin ja toisin ja lähdetään kotia kohti. Odysseus uskalletaan kutsua kylään isän kotiin, linnaan. Siellä onkin valtaherrojen kokous. Saa vieras tavata heidätkin saman tien.

Kas, kuka Nausikaan kera käy? 

Täytyy kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Ettei syntyisi juoruja ja turhia spekulaatioita, tytöt  menevät ensin kotiin. Odysseus odotelkoon läheisessä metsikössä, huutomatkan päässä. Sitten yksikseen lähestyköön ja kyselköön Alkinoon palatsia, vaikka nyt hyvin tietääkin. Tämähän tietenkin käy Odysseukselta, joka viekkaaksi ja jopa valehtelijaksi niin monessa paikassa mainitaan. Vielä neuvoo tyttö, että äitii pitäisi valloittaa, sitten olisi kaikki helppoa. 

Tietenkin runoon sisältyy myös jumalten osuudet  Odysseuksen pelastusoperaatiossa.  Ilman jumalten suostumusta ei muuta kuin harharetkiä. Mutta ennen muuta tämä runo on kertomus idyllistä - todella suuresta vastakohdasta Iliaan jatkuvaan sodan melskeeseen verrattuna. Ei tarvitse suurta runoutta verenvuodatuksesta etsiä. Sitä löytyy maisemasta, rauhan toimista ja Odysseuksen, suuren sotaurhon suusta hänen lähestyessään pelastajaansa. - Mutta vielä on matkaa Ithakaan - vaikka emme tietäisikään missä ollaan. Tulipa myös halu lukea sama unkariksi, mutta taitaakin olla kirja Nilsiässä, kun mistään ei löydy.

 

Palautetta 

Pirkko: Karttoja harharetkistä

Pirkko:  "En löydä kartastamme Phaiakilaisten maata. Varmaan se kuitenkin on mukana. Kiintyypä huomio selityksettä jäävään toiseen paikan nimeen: Skheria. Kovin muistuttaa äänneasultaan nykyisten albanialaisten maastaan käyttämää nimeä: Shqiperi. Ihan varma en oikeinkirjoituksesta ole, eikä löydy tällä hakusanallakaan mitään. Eipä vainenkaan: MSN search johdattaa tällä hakusanalla erehtymättä Albaniaan, Kotkien maahan. Mahtaako nimi siis jotakin sellaista tarkoittaa?" 

Maantiede kiinnostaa, ei siitä mihinkään pääse! Netistä löysin toisenkin kartan, aika epätarkan tosin...

http://library.thinkquest.org/19300/data/Odyssey/voyage8.htm

...eikä siinäkään mainita faiaakien maata! Sikäli kuin olen ymmärtänyt, se yleensä luokitellaan tarusaareksi, mutta vanha tuttumme señor Parada tarjoaa kuin tarjoaakin vielä yhden kartan: http://homepage.mac.com/cparada/GML/Phaeacians.html

ja kas vain, paikkahan on likimain Albanian rannikolla. 
 

 

Pirjopäivi: Nausea - pahoinvointi

Pirjopäivi:  Olipa oikea tyrmäysisku havainto, että Nausikaan nimi on luotaantyöntävä, pahoinvointia muistuttava. Kun itse olen keinunut Nausikaa, helo-olka sanayhdistelmän synnyttämässä sulosoinnussa, on terveellistä saada muistutus siitä, että varhainen käsitykseni absoluuttisesta runoudesta, joka perustui kuvitelmaan, että jokainen kokee tietyt äänteet samalla tavoin, oli harhaa vain! Edellisessä laulussa Asko ihmetteli kave-sanaa. Sanakirjan mukaan se on äiti, luonnotar, luonnon haltijatar ja toiselta merkitykseltään hyödyllinen tarvekalu. Tässä kohdin on pakko pidättäytyä lisäkommenteista! 
 

Pirkko: Lisäkommentti kuitenkin

Pirkko: 

Pirjopäivi:"...toiselta merkitykseltään hyödyllinen tarvekalu. Tässä kohdin on pakko pidättäytyä lisäkommenteista!"

Nyt muistan, miten useampikin vanhempi sukulaistäti Virolahdessa on aikanaan tokaissut lasteni purkaessa matkarepuistaan sellaisia välttämättömyystarvikkeita kuin He-man -ukkelit tai Barbien vaihtokengät: "No jo siinä on kavetta kaikenlaista!" En vain aikaisemmin tullut tuota sanontaa yhdistäneeksi jo Kalevalasta tuttuun kave-sanaan. (Ilmatarhan oli muistaakseni epiteetiltään kave luonnotar korea)


 

Pirjo: Kavetta kerrakseen

Pirjo: 

Palasimme juuri hiihtolomalta Virolahdelta. Kunnon hiihtolomalaisten tyylin matkapakkauksemme olivat melkoiset. Kun kannoin kasseja eteiseen, totesi Äitini yks'kantaan, että "On teillä kavetta kerrakseen." Tuli tämä Pirkon kommentti heti mieleen, varsinkin kun pakkauksiin kuului myös Barbien vaihtokenkiä muutamakin pari. Itse olin moisen sanan jo kokonaan unohtanut pääkaupunkiseudulla vietettyjen vuosien aikana.

Mielessäni olin kave-sanan ajatellut tarkoittavan tässä vain solakkaa naisihmistä, kun kave on niin samankuuluinen kuin kapea. Laihtuneista kun taas voi sanoa, että on niin "kapiaks' käynny". Mutta luulopa ei ole tiedon väärtti...


 

Asko Korpela: Kapiaks käynny

Asko: 

Kiitos tosi mielenkiintoisesta ja hauskasta Kave-huomautuksesta. Tuntuu sopivan äitisi suuhun, mutta ei minulle sittenkään muistu mieleen. Isä-Ville sen sijaan - nyt juuri muistuu mieleen - puhui 'kaaveista' siis kahdella a:lla täsmälleen samassa merkityksessä. 'Kapiaks käynny' ehdottomasti tuttu.


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela 



Asko Korpela 20030317 (20030214) o