Nyt niistä jo kerrotaan, vain kerrotaanHelpotuksen huokaus pääsee, kun sotaretkistä, Troian kaatamatiestä vain kerrotaan menneenä tapahtumana eikä enää - toivottavasti - hekumoida ihmisten tappamisella. 'Noistapa meillekin, Zeun tytär taivahinen, tarinoios' kehottaa kenelle? kuka? heti ensimmäisen laulun alussa. Niin ja vielä kenen? retkistä. No helppo on arvata. Odysseus on tässä mies kekseliäs ja Athene kai sitten runoneito. Me kaikki kai sitten kenelle? On se jo ennenkin tiedetty, mutta tässä se taas sanotaan ja on lähtökohtana isolle runoelmalle Odysseuksen koti-ikävä ja puolisoiden keskinäinen uskollisuus. 'Odysseus siintävän sauhun vain kotimaastaan viel' ikävöisi nähdä ja sitten kuolla.' Voiko koti-ikävästä kauniimmin enää sanoa! Kymmenen vuotta on oltu retkellä Kauniin Helenan takia, Odysseuskin siis, ja Penelope odottaa kotona.Saattaisinko ma unhottaa jumalaisen OdysseunNäin vastaa Kronossynty Zeus, kun Athene säälittelee Odysseuksen kovaa kohtaloa. Mies muistetaan siis kyllä ja kyllä hän sittenkin ylijumalan suosiossa on, sillä hän saa kotinsa ja rakkaansa nähdä. Niin moni muu on kentälle jäänyt. Mutta kymmenen vuotta on vielä retkeiltävä maailmalla kaikenlaisissa seikkailuissa ja vaaroissa. Kotiin sitten kuitenkin. Ja tämä on lupa mennä kertomaan sankarin 'poialle'. Keihäs kädessä lehahtaa Odysseuksen kotikynnykselle Athene löytää 'poian', mutta jää odottelemaan, että edelliset vieraat lähtisivät, saisivat häädön ja äkkilähdön. Sillä röyhkeinä ovat leiriytyneet isännän poissa ollessa emäntää kosimaan. Poika Telemakhos pää painuksissa murehtii asiain tilaa ja isää yhä odottelee. Athene aikoo jo harmissaan lähteä, mutta Telemakhos lausuu 'sanat siivekkäät' ja kutsuu vieraan atrialle. Käsipesulle ja pöytään. Sivistyneet ovat tavat, vaikkei likaisia hommia varmaan tehdäkään. Näinhän se oma tytärkin poikiaan komentaa.Telemakhosilla on vierasSitten vieras alkaa kertoa. Luuleekin ensin että Odysseus olisi jo kotona, mutta arvelee sitten jumalien syystä tai toisesta evänneen päääsyn. Sen kuitenkin osaa varmasti vakuuttaa, ettei Odysseus ole kuollut ja mies mieleväneuvo kyllä keksii keinot, joilla lopulta kotiin palaa, 'rautaisetkaan hänt' ei kahlehet estäis'. Sitten hämmästelee pojan ja isän yhdennäköisyyttä.Pääasia on nyt tullut sanotuksi: Odysseus palaa. Nyt muistuu
Athenelle mieleen nuoruus ja hän jatkaa Telemakhoksen ihastelua, kyselee
sitten, onko häät vai mitkä isot pidot, kun on väkeä
niin paljon koolla. Ei, niin ei ole, vaan 'kaikki nyt äitini on kosijoina
ja syö tavaraani', he multa jo kartanon kaiken ahmivat, itsenikin
pian raastavat kappalhiksi.' Athene antaa Telemakhosille joukon käytännön
neuvoja asiain oikealle tolalle saattamiseksi. Jos äiti aikoo uuteen
avioon, menköön entiseen kotiinsa kosijoita vastaanottamaan.
Mutta Telemakhos varustakoon parikuymmensoutuisen haaksen ja lähteköön
isäänsä peräämään. Jos isän kuulet
olevan hengissä, odota kärsivällisesti kunnes tulee. Jos
taas kuolleeksi kuulet, pidä kunnon peijaat ja naita äitisi.
Joka tapauksessa: miehisty ja ota ohjat käsiisi. "Hei, Heikki, heitä
pois se leikki ja ota käteesi kirves ja partaveitsi" sanottiin ennen
lapsena. Athene lähtee ja Telemakhos ryhtyy toimeen. "Äitini
mielijät kaikk', elämöitsijät korskeamielet, aika nyt
atriatamme on nauttia, siis melu laatkoon" ja kuunnelkaamme sen sijaan
ohjelmaa, laulajaa, joka kertoo sankareista. Väinämöinenkö
on ulkomaankiertueella? Ja kun aamu koittaa, 'hakekaa pitopaikkoja muita,
tuhlatkaa omianne ja toisissanne te käykää'. Vieraat ihmettelvät
pojan rohkeutta. Äskeinen vierasko tämän sai aikaan? - Vieraat
jäävät karkeloimaan, mutta Telemakhos vetäytyy vinttikamariinsa
miettimään matkaa, jonka Athene oli hänelle ehdottanut.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20030114 (20030114) o
o AJK kotisivu o Odysseia