Pirjopäivi Pihlanto
06 Vallan profeetta

Nietzsche: Näin puhui Zarathustra 20090412-1202

Ei tasa-arvolle

Jo aikaisemmissa luvuissa on selvästi käynyt ilmi Z.:n halveksunta joukkoja, sääliä, empatiaa kohtaan. Nyt tämä näkökulma laajenee poliittiseksi. Tasa-arvon kannattajat ovat kuin tarantella, täynnä myrkkyä valtaa pitäviä kohtaan, jos heistä tulee hienoja, sitä ei tee henki vaan kateus.

Jos ihmiset olisivat tasa-arvoisia, mitä olisi Z.:n rakkaus yli-ihmiseen!

Seuraajiaankin Z. kehottaa tulemaan vihollisikseen. Näin jo itse asiassa edellisessä lukujaksossa, jossa Z. kehotti seuraajiaan luopumaan itsestään.

Jeesuksen saarnat lienevät jälleen olleet esikuvina: samaa asiaa toistetaan erilaisilla vertauksilla ja kielikuvilla niin kauan, että jokainen kuulijoista varmasti ymmärtää viestin. Ja koska kuulijoiden kokemuspohja on kullakin omanlaisensa, on viesti puettava aina uusiin kuviin.

”Epäilkää kaikkia, joissa rankaisemisvietti on väkevä” on Z.:n varoitus. Miksi? Kertooko hänen mielestään tasa-arvoisesta ajattelusta? Pikemminkin luulisi, että tasa-arvoinen ajttelu pyrkii luopumaan kaikenlaisesta syyllistämisestä ja rankaisemisesta.

Valtiaan ase

Moni mahtaja valjasti hevostensa eteen pienen aasin, kuuluisan viisaan. Etsimättä tulee mieleen Natsi-Saksan herrarodun aate, jonka edessä Nietzschen väitetään kulkeneen kuuluisana viisaana, siis Z.:n itsensä mielestä aasina.

Toteamus:”Missä on keitaita, siellä on myös epäjumalien kuvia” tuo mieleen Vanhan Testamentin kertomuksen kultaisesta vasikasta.

”Henki on se elämä, joka itse viiltää elämää:omasta tuskastansa se lisää omaa tietoansa” muistuttaa, että tieto lisää tuskaa.

”..viisaudesta teette usein vaivaistalon ja sairaalan huonoille runoilijoille” tuo mieleeni epäonnistuneen kirjallisuuskritiikin, suunnilleen Finlandia-kilpailun voittajien yksimielisen ihailun.

Zarathustra tulee runolliseksi

Yö saa Z.:n kaunopuheiseksi, mutta kaiken helinän alta ymmärrämme, että yksinäisyys saa hänet häijyksi, hänen hyveensä kyllästyi itseensä, hän kaipaa puhetta eikä suihkukaivojen solina riitä korvaamaan puhetta, mutta koska hän kuuntelee vain itseään, hän kuulee vain itsensä!

Tanssista

Z. on todennut, ettei hän voi uskoa jumalaan, joka ei tanssi. Senpä vuoksi hän mielellään seuraa tyttöjen tanssia, joskin sekin herättää vaikeita ajatuksia”Sinä tahdot, sinä himoitset, sinä rakastat, vain siksi ylistät elämää.” Totuus,viisaus ja elämä, siinä on Z.:n, siis ihmisen, kolme ulottuvuutta.

Tanssin päätyttyä tytöt lähtivät pois, aurinko laski ja Z. tuli murheelliseksi:”Elätkö vielä, Z., mitä varten, eikö ole hulluutta elää yhä vielä!” Viisaus ei auttanut, totuus oli se, että oli tullut ilta. Elämä oli surullista.

Nuoruuden ilmestykset

Voisi kuvitella, että nämä kaihoavat ajatukset nuoruuden hulluista, hurmaavista ja voimallisista ilmestyksistä tulivat Z.:n mieleen illalla, kun tanssijat olivat lähteneet, aurinko oli laskenut ja Z. tunsi itsensä surulliseksi.

Hänellä oli ollut ihanteellisia hetkiä:”..jumalaisia olkoot minulle kaikki olennot...”Kaikki päivät olkoot minulle pyhiä.” Vain tanssi olisi ollut tarpeeksi moni-ilmeinen vastaukseksi, mutta vastaus jäikin lausumatomaksi ajattelijan jäseniin. Näin kuolivat nuoruuden näyt ja lohdutukset. Nyt Z. lauloi hautalaulua näille kadonneille ilmestyksille lohtunaan se, että hänessä on jotain hautaanvaipumatonta, hänen tahtonsa!

Tahdosta

Taas lukijaa hemmotellaan kielikuvalla:”..kansa, - ne ovat virran kaltaiset, jota pitkin ui venhe ja venheessä istuvat juhlallisisna ja valhepukuisina arvostukset.” Z. syyttää viisaita siitä, että he ovat tähän veneeseen panneet kansan arvostukset ja antaneet niille komeat nimet. Tälla lailla ”viisaat” salaavat vallantahtonsa.

Elävä on kuitenkin kuuliaista, sitä käsketään, joka ei pysty olemaan kuuliainen itselleen ja käskeminen on vaikeampaa kuin kuuliaisuus. Ja missä on elämää, siellä on vallantahto. Elämä itse on kuitenkin kertonut Z.:lle, että elämän täytyy aina voittaa itsensä. Ja joka tahtoo luoda jotain, sen täytyy ensin olla tuhooja ja murskata arvoja. Vaitiolo on kehnoa:kaikki sanomatta jätetyt totuudet muuttuvat myrkyllisiksi.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto


Pihlanto Pirjopäivi 20090412 (20090412) o Ajk kotisivu o Nietzsche o WebMaster