|
Varsinais-suomalaiset viettävät kesää mailla, ei maalla, kuten muut suomalaiset. Zarathustrani on joululahja sisareltani jouluna 1961, J.A Hollon suomennos, joten nämä varsinaissuomalaisuudet ovat ehkä uudemmasta suomennoksesta kadonneet. Mutta minulle nämä Hollon termit ovat lämpimiä ja läheisiä, samoin kuin se vanhahtava rytmi, joka hänen teksitissään on. Yhtäläisyydet Jeesuksen elämään tulevat esille kuin tarjottimella.
Zarathustra on kolmenkymmenen, kun hän vetäytyy erämaahan, suunnilleen samanikäisenä kuin Jeesus. Tosin Z. viettää erämaassa pitemmän ajan kuin
Jeesus, peräti 10 vuotta hän tarvitsee ajatustensa selkiyttämiseen.
Ihmisten joukossa hänen viestinsä aiheuttaa pilkkaa ja naurua, kuten kävi Jeesuksellekin ajoittain. Z. havaitsee, että hänen ei pidä puhua
kansalle vaan vain seuraajille. Tässä Z poikkeaa Jeesuksen metodista, Jeesushan yritti saada mahdollisimman suuren joukon kuuntelemaan sanomaansa.
”...totisesti kauniin kalansaaliin sai tänään Zarathustra” hän toteaa, kun torilla nuoraltaan pudotetun nuorallatanssijan ruumis kylmenee hänen
vieressään. Maininta kalansaaliista viittaa Jeesukseen, joka kalasti ihmissieluja. Z. julistaa myös rakkauttaan ihmiseen ja ihmisen
avokätisyyteen ja suurpiirteisyyteen, mutta siihen yhtäläisyydet sitten päättyvätkin.
Kun nuorallatanssija hengittää viimeisiä henkäyksiään, Z. lohduttaa häntä, että sielu kuolee ennen ruumista ja mitään paholaista tai mitään helvettiä ei ole.
Lukupiirissä on usein edellisessä kirjassa ollut jokin side seuraavaan lukutehtävään ja toisinkin päin: Idiootissa viitattiin Don Quijoteen, Mies ilman ominaisuuksia viittaa sekä Idioottiin että Nietzscheen.
Koulusurmaajien ihanteina on mainittu paitsi toiset koulusurmaajat myös yli-ihmisideologia. Jo tästä Z.:n esipuheesta löytää monta kohtaa, joiden voi uskoa puhutelleen eristyksiin jäänyttä nuorta:”Katso kaikkien uskojen uskovaisia! Ketä he enimmän vihaavat? Sitä, joka murskaa heidän
arvojentaulunsa, rikkojaa, rikoksentekijää: - mutta tämä on se, joka luo.”----”Seuralaisia etsii luova, ja sellaisia, jotka osaavat hioa sirppinsä
Tuhoojiksi heitä tullaan sanomaan ja hyvän ja pahan halveksijoiksi. Mutta elonkorjaajia he ovat ja juhlijoita.”
Itseäni kiinnosti, mitä olen pitänyt tärkeänä runsas 40 vuotta sitten tätä lukiessani. Alleviivaukset ovat kohdissa”Mikä on suurinta, mitä te
saatatte kokea? Se on suuren ylenkatseen hetki.” ja ”Täytyykö ensin lyödä rikki heidän korvansa, että he oppivat kuulemaan silmillään.”
Niinkuin Z.itse toteaa auringolle”Mitä olisi sinun onnesi, ellei sinulla olisi niitä, joille loistat”, ”Minä tahtoisin lahjoittaa ja jakaa, kunnes ihmisten viisaat ovat taas kerran alkaneet iloita hulluudestaan ja köyhät taas kerran rikkaudestaan.”
Zarathustra tahtoi jälleen tulla ihmiseksi, mutta asetti itselleen ankaran tehtävän!
|