Talvi, surkea vieras – ei niin paha
Zarathustrapuhuu talvesta, surkeasta vieraasta. Hän juoksee sitä karkuun öljymäelleen – mikä se sitten lieneekään. Hän ajattelee talvesta jopa hyvää, sillä ”kotonani hän nitistää kärpäset”. Mutta möhömahaista tulenjumalaa hän ei rukoile, kuten mammanpojat. Vaikka hän talveä ylöistääkin, nyt saavat siis halveksuntaa viimeksimainitut. Katkera on profeetta, kuten ennenkin, ja hän myöntää sen omalla tavallaan: ”Joka päivä aloitan ilkeydellä”. Sen joka huomaa pitävänsä Nietzschestä, pitäisi mielestäni olla huolissaan itsestään. – “Öljymäellä” jakson loppuosassa profeetta pilkkaa niitä, jotka säälivät hänen oloaan – ilmeisesti vuorilla, jossa hänen pelätään jäätyvän kuoliaaksi. Hänpä vain juoksee lämpimin jaloin ristiin rastiin öljymäkensä aurinkoisella kulmalla pilkaten kaikkea säälimistä – sanoisin, että pikemminkin: kaikkea. Niin, säälihän oli sairautta...
Zarathustra kohtaa apinansa
Zarathustra on viivytellyt paluutaan vuorille ja saapuu suurkaupungin portille. Siellä hän kohtaa vaahtoavan hullun, jota kansa kutsuu ”Zarathustran apinaksi”, koska hän oli opetellut joitakin kohtia profeetan puheista. Hullu yrittää puheillaan käännyttää Zarathustran pois kaupungista. Eivät hänen puheensa sen hullummilta vaikuta kuin profeetan itsensäkään. ”Sylkäise tälle suurkaupungille ja käänny takaisin!”, hullu esittää. Mutta tässä vaiheessa Zarathustra iskee kätensä hullun suulle. Nyt saa hullu kuulla kunniansa – hänen puheensa ja tyylinsä ovat inhottaneet profeettaa jo pidemmän aikaa. Hän halveksii hullun halveksuntaa ja kysyy, miksei tämä ole varoittanut itseään (kuten Zarathustraa). Zarathustran apinan sijasta profeetta kutsuu miestä “röhkiväksi siakseni, joka röhkimällä pilaa vielä typeryyden ylistyksenikin”. Lopuksi profeetta ilmaisee inhonsa paitsi hullua, myös suurkaupunkia kohtaan – ja ohittaa molemmat. – Eipä siedä profeetta kilpailijoita edes ylistäjän muodossa. Niin on itseään täynnä ja arka kunniastaan.
Puhetta Laikukkaassa lehmässä
Zarathustra moittii sellaisia, jotka sanovat, että heistä on jälleen tullut hurskaita. Mutta heistä on profeetan mukaan tullutkin vaikeaselkoisia synkistelijöitä, kyttäilijöitä ja pankoperunoita. Sopisi kyllä itseensä profeettaankin. Pelkureiksi hän heitä myös moittii. Sitten tullaan otsikon mukaisiin ”uskonluopioihin”, yövahteihin, joita Zarathustra on salaa kuunnellut. He ovat profeetan mielestä oikeilla linjoilla epäillessään sitä, että ”isäksi hän ei tarpeeksi välitä lapsistaan; ihmisisät osaavat sen paremmin”. ”Naulan kantaan!”, Zarathustra riemuitsee. Vielä hän kritisoi yksijumalaisuuttakin. Tämä puhe on pidetty kaupungissa nimeltä “Laikukas lehmä”. Sieltä on enää kahden päivän matka hänen luolalleen.
Home sweet home
Niinpä Zarathustra saapuukin kotiin. Yksinäisyys puhuu hänelle. Tässä osiossa on tiettyä yleispätevää kotiinpaluun riemua. Hiljaisuus on niin riemukasta nyt. ”Tuolla alhaalla” on paljon kurjempaa – kukaan ei kuuntele, jne. Voisi kysyä savolaisukon tapaan: ”Mitäs mänit sinne?”. Ihmiset vaikuttavat hänestä sietämättömiltä. Hän kertailee jo aikaisemmin moittimiaan säälijöitä, hyviä – eli myrkkykärpäsiä – ynnä muita. Vuorilla hänen nenänsä on vapautettu kaikesta ihmislemusta. Hänen sielunsa aivastaa ja onnittelee itseään: terveydeksi. – ”Ihmisvihaaja työssään” olisi voinut tämän(kin)osion otsikoida, tai ainakin”Ihmisinhoaja...”.
Hyvä, paha itsekkyys
Lukujakson lopuksi Zarathustra punnitsee unessa maailman tai hänen unensa suorittaa ko. tehtävän. Herättyään profeetta haluaa tehdä saman kuin uni. Sen hän tekee luettelemalla kolme eniten kirottua asiaa maailmassa: seksi, vallanhimo ja itsekkyys. Nytpä profeetasta löytyi varsinainen moralisti. Eipä voi kyllä väittää vastaankaan. Aika pahoja nämä kaikki ovat – seksikin, ainakin väärin käytettynä ja ymmärrettynä. Vallanhimo ja itsekkyys ovat ehkä yksiselitteisemmin pahoja asioita kuin seksi. Tosin profeettamme näitä pahoja asioita omaan epäselvään tapaansa käsitellessään huomaakin, että itsekkyys on mitä parhain ominaisuus!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20090510 (20090510) o Ajk kotisivu o Nietzsche o WebMaster