|
Der Zauberer - Ausser Dienst - Der hässlichste Mensch>
Lumooja
Avunhuutajaako tässä vieläkin ollaan etsimässä? Kovaan ääneen valittaja ainakin löytyy. Maassa makaava runoilija, joka suoltaa runoa, runomuotoista valitusta kuin tyhjää vain. Jo on runo selkäytimessä, kun hädässäkin sitä suoltaa. Osoittautuu, ettei tässä ole kysymys mistään sokkotreffeistä, vaan valittaja on nimenomaan Zarathustraa, jumalankieltäjää etsimässä. Eikä valittaja ole kuka hyvänsä tossunkuluttaja, vaan entinen paavi! Jos näin on, johdonmukainen kysymys olisi: kuka heistä? Sillä heidäthän kaikki tunnetaan. Montako heitä mahtaa olla ollut? Jos ovat keskimäärin 10 vuotta virkaansa hoitaneet, pitäisi löytyä n 200. Wikipedia tietää: Benedictus XVI on numero 265. Siis joku näistä valittelee runomuotoisesti - mitä hän nyt sitten valittaakaan! Zarathustra ymmärtääkseni pitää jonkinlaisena vilurina. Mutta kuultuaan lähemmin, ketä etsii, asenne muuttuu. Oikeaa miestä etsii. Etsijä pitää niin suurena kunniana Zarathustran tapaamista, että pyytää suosionosoituksena saada viettää yön vai oliko se päivän tämän seurassa. Zarathustra tuntee itsensä imarrelluksi, varsinkin kun etsijä latoo pitkän listan ylimpiä epiteettejä, ja tietenkin suostuu. - Eikä kun ei tainnut sittenkään, koska seuraava alkaa: Nicht lange aber, nachdem Zarathustra sich von dem Zauberer losgemacht hatte…
Palveluksesta vapautunut
Kohta vapauduttuaan paavista Zarathustra kohtaa toisen ihmisen, vanhuksen. Eikä kun tämä onkin se entinen paavi. Tällaista tämä on: lukija sotkee lisää Nietzschen jo sotkemaa. Keskusteltuaan aikansa hyvästä mausta ja muusta entinen paavi ilmoittaa, että Zarathustra on hurskaampi kuin luuleekaan. Tämän sanoo, kun Zarathustra ilmoittaa, että kohtalo on paras pitää omien nyrkkiensä varassa ja mieluummin olla itse oma jumalansa. Tuo ylisuuri rehellisyys vie sinut 'jenseits von Gut und Böse' eli hyvän ja pahan toiselle puolelle. Nyt vasta vieras pyytää saada viettää yönsä Zarathustran seurassa, missään maailmassa ei olisi niin hyvässä seurassa… Vanha jumala on perusteellisesti kuollut.
Ihmisistä rumin
Vielä kolmas tapaaminen, yhtä merkillinen kuin edellisetkin. Nyt on vuorossa maailman rumin ihminen. Kauneus on katsojan silmässä. Jumalanmurhaajasta on puhe, mutta onko se nyt sitten Zarathustra vai onko se tämä ruma. En äkkiä keksi. Veikkaan kuitenkin että Zarathustra.
|