Asko Korpela
11 Yhdestoista hetki

• Painavuuden hengestä
• Vanhoista ja uusista tauluista
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Tämä on yhdestoista hetki raapaista Nietzscheä pintaa syvemmältä ja pyrkiä mieltämään hänen ajatuksenjuoksuaan. - Ei hyvältä näytä. Ikään kuin tekstin tavoite ja päämäärä kokonaan puuttuisi - ellei se ole lukijan mielen hämmentäminen tai osoittaminen, ettei lukija mitään ymmärrä. Jos se on jälkimmäinen, se on minulle tullut selväksi jo ajat sitten. Tuntuu vain oudolta tavoitteelta. Ei ehkä kirjoittajalla sittenkään se ole päällimmäisenä ollut mielessä. Mutta mikä sitten? Ei ole voinut olla päinvastainenkaan eli lukijalle asiansa selväksi tekeminen.

Painavuuden hengestä

Itsekin ihmettelee omaa 'suuvärkkiään': liian karkea 'silkkijäniksille' ja vieläkin vieraampi 'mustekaloille' ja 'höyhenketuille' (mitenkä mahtavat olla suomennettu?). Kun ihmetteli suuvärkkiään, niin ihmettelee myös jalkaansa ja vatsaansa. Jalka on hevosen ja vatsa kotkan - koska rakastaa lampaanlihaa. Vielä ihmettelee henkeään, korviaan, kurkkuaan, sydäntään.

Lentämään tekisi mieli, mutta kun ihminen ei sitä vielä ole oppinut. Kuumailmapallollahan sitä jo silloinkin lennettiin. Ja kohta Nietzschen kuoleman jälkeen opittiin sitten muutenkin. Kääpiöistä ja muumioista on puhe. Lopuksi kysymys: Mikä on minun tieni? - Sitä ei ole.

Vanhoista ja uusista tauluista

Mitähän näillä tauluilla (Tafel) tarkoitetaan? Pöytääkin se tarkoittaisi, mutta olkoon, jos suomentajan on pystynyt rajoittamaan sen pois. Siis tauluja: huoneentauluja, taideteoksia vai liitutauluja, joille voidaan kirjoittaa? Vai ovatko nämä 30 numeroitua kappaletta ne taulut? Ensimmäisen mainitsee puoliksi kirjoitetuksi ja kysyy milloin tulee hänen hetkensä? - siis ehkä hetkensä kirjoittaa taulu täyteen? Aikaa olisi.

2. Hyvästä ja pahasta: pirun mainitsee arkkivihollisekseen. Kas, kun minulla oli toinen käsitys Nietzschen ja pirun suhteesta.

3. Johan on tietenkin yli-ihmisen vuoro. Yllättävän nöyrältä vaikuttaa teksti: lunastuksesta ym on puhe.

4. Taitaa siis ns huoneentaulusta olla kysymys. Puhutaan rakkaudesta kaukaisimpiin (kuten on jo jossakin aikaisemminkin tullut esiin). Älä sääli lähimmäisiäsi! On Nietzschen parafraasi Raamatun sanalle: Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi - niinköhän se nyt on?

5. Onkohan siis friedmanilainen: 'nichts umsonst haben' viittaa Friedmanin kuuluun lauseeseen: 'There is no free lunch'. Mitään vastikkeetonta ei ole. Kaksinkertainen italialainen kirjanpito on siis luonnonlaki!

6. Vakavikoista ja epäjumalankuvista. Epäjumalan pappi asuu meissä itsessämme.

7. Totuudesta. Ihmiset eivät koskaan puhu totta! - Eikö liene sentään liioittelua? Pahan omantunnon rinnalla on tieto (Neben dem bösen Gewissen wuchs bisher alles Wissen!). Mitenkähän on suomennettu tämä aitonietzscheläinen sanaleikki?

8. 'Kaikki virtaa' vanha ontologinen käsitys. Kuka sen lausuikaan? Sitten on vielä: Samaan virtaan on mahdotonta astua kahdesti. Tämänkö Parmenides sanoi? Ei, vaan Herakleitos. Ohutta on filosofinen tietämykseni, kun ei pänttäykseen ja tentteihin perustu. Molemmat olisivat kyllä helposti tarkistettavissa. Eipä taida Nietzsche kumpaakaan näistä tarkoitta, kun talviunista ja uuninpankolla kyyhöttävistä (Ofenhocker) puhuu. Tämähän on Wikipediassa myös, ja Nietzscheenkin viitataan. Mutta sanoja 'kaikki virtaa' ei kreikaksi sanota. Kielen päällä pyörii (Panta rhei). Olisi eräässä unkarilaisessa lähteessä. Ihanko pitäisi kaivaa… Wikipediasta löytyy...

9. Jo toisen kerran 'hyvä ja paha', vanha harhaluulo. Ennustajat ja tähdistä selittäjät tätä harrastavat. Kaikki on kohtaloa: sinun tulee, koska sinun täytyy.

10. 'Älä ryöstä, älä tapa'. Pyhiä sanoja aikanaan. - Totuus tapettiin.

11. Armo ja myötätunto. Jumalisuus on sitä että on jumalia mutta ei jumalaa.

12. Uusi aateli - uusi taulu. Vähän on arvoa sillä, millä on hinta.

13. Miksi elää? Kaikki on äitelää (eitel! - taitaa kylläkin olla: turhaa). Olkia puidaan, narreilta olisi laitettava suu tukkoon. Hyvin syöminen ja juominen ei ole turha taito! - Vihdoin jotakin, johon voi sarvitta ja hampaitta yhtyä!

14. Puhtaalle on kaikki puhdasta. Mitähän tämäkin nyt merkitsee. Selventääkö yhtään, että sanotaan: paljon viisautta on siinä, että maailmassa on paljon likaa, saastaa?

15. Hinterweltler - takahikiäläinen? Rikkokaa vanhat taulut! Puhukaa nurin maailman mollaajien puheet.

16. Kuka paljon oppii, se irrottautuu voimakkaista intohimoista. Viisaus väsyttää. Ensin pitää oppia minulta miten oppia. Kenellä on korvat, se kuulkoon!

17. Ruuhi (Nachen). Astukaa ruuheen! Se vie ei-mihinkään - ehkä.

18. Väsymyksestä. Laiskuus kuuluu samaan kategoriaan.

19. Pyhät rajat ja ympyrät. Madot ja loiset. Voi kuinka voisi korkein sielu olla pahin loinen?

20. Se putoaa, joka rappeutuu. Minä vielä työnnän (alaspäin).

21. Urheat. Säästän teidät arvoisillenne vihollisille. Parhaat hallitkoot.

22. Ilmainen ateria uudelleen. Mihin yltäisikään ihmisten ryöstönhalu, jos he oppisivat lentämään!

23. Mies ja nainen: sotaintoinen ja synnytysintoinen, tanssi-intoiset molemmat, päässä ja jaloissa.

24. Avioliiton solmiminen. Jos liian nopea päätös, tulee ehkä aviorikos. Auttakoon avio suvun jatkamisessa, eikä vain jatkamisessa, vaan myös parantamisessa.

25. Tulevaisuus, uudet kansat. Maanjäristykset avaavat uusia lähteitä.

26. Tulevaisuuden suurin vaara: hyvät ja oikeudenmukaiset. Hyvät ovat aina olleet lopun alku.

27. Rikkokaa hyvät ja oikeudenmukaiset!

28. Meri ja myrsky. Myrskyisämpää kuin meri olkoon suuri kaipuumme!

29. Timantti ja hiili. Kova ja pehmeä. Luova on kovaa. Tulkaa koviksi!

30. Tahto ja välttämättömyys. Oi tahto, käännä hätä välttämättömyydeksi. Säästä minut yhteen suureen voittoon!?

Montako oikein? Kuka tarkistaa?

Palautetta 

Lähetä palautetta!