Ulrich ja suurten lukujen laki
Viime luvun tilanne jatkuu: Ulrich ja Gerda jäävät kahdestaan tyhjään taloon. Lähinnä Ulrich on äänessä. Hänen puheissaan tuntuisi nyt olevan hieman enemmän mieltä kuin aikaisemmin – vai tuntuuko minusta vain siltä? Hänessä on tiettyä vilpittömyyttä, vaikka Gerda epäluuloisena luonteena epäilee häntä jatkuvasti. Ulrich selittää tilastollisen tietämyksensä turvin yleisten lakien – erityisesti suurten lukujen lain – ja sattuman sekä yksittäistapauksen problematiikkaa paikoin kiinnostavalla tavalla. Hän ei nyt mene absurdismiin, kuten aikaisemin, jolloin hän melko pian vetäisi maton lukijan jalkojen alta. Hämmästyttävää vain on, että Gerda malttaa kuunnella melko kärsivällisesti esitystä.
Tiettyä väreilyä
Ulrich kyselee Gerdan poikaystävän ja muun nuorisojoukon tavoitteita ja myöntää, ettei ymmärrä heitä. Nuoret yrittävät olla ainutlaatuisia, mutta yleensä pääsevät vain keskinkertaisuuteen, analysoi Ulrich. Tuntuu tutulta. Ulrich toimii isä-Fischelin äänitorvena, mikä herättää Gerdan epäluuloja. Ulrich koettaa tulkita isän neuvoja Gerdan ymmärtämään muotoon ja ehkä jotenkin onnistuukin siinä. Tiettyä väreilyä Gerdan ja Ulrichin välillä on – Gerdan sanotaan rakastavan Ulrichia, mutta mitään ratkaisevaa ei tapahdu, vaikka Ulrichilla olisi siihen halua. Paralleeliaktiokin tulee käsitellyksi. Ulrich puolustelee tätä kapinallisen nuorison halveksimaa hanketta.
Rachel on rakastunut
Lukujakson toisessa luvussa nostetaan fokukseen Diotiman kamaripalvelija Rachel ja Arnheimin neekeripalvelija Soliman. Rachel on rakastunut salaa Ulrichiin – siinäpä varsinainen naistenmies. Myös Soliman tuntee vetoa Racheliin ja yrittää suudellakin tätä tuon tuostakin. Kumpikin nuorista alkaa hiljaisesti kapinoida työnantajaansa vastaan. Rachel järkyttyy havaitessaan, että hänen palvomallaan emännällä saattaisi olla suhde Arnheimiin. Juuri tämä vetää häntä Ulrichin puoleen, joka itsekin havaitsee palvelustytön käyttäytymisessä selittämättömän muutoksen.
Soliman suorittaa kotietsinnän
Soliman puolestaan yrittää vapautua isäntänsä määräysvallasta ja etsiskelee tämän tavaroiden joukosta syntyperäänsä valottavia asiakirjoja. Tähän hankkeeseen hän houkuttelee myös Rachelin. He matkustavat ajurilla Arnheimin ja Diotiman poissa ollessa Arnheimin hotelliin, missä Soliman penkoo ja esittelee tytölle isäntänsä tavaroita. Vaihteeksi täysin helppolukuinen jakso, mutta sen mielekkyys romaanin kokonaisuudessa hiukan askarruttaa. Tosin pieni aasinsilta paralleeliaktioon luodaan tässäkin, kun Soliman ja Rachel ryhtyvät vakoilemaan konsiiliin osallistuvien toimia Tuzzien kodissa.
Tietämättömiä ja epäpäteviä
Tässä lukujaksossa eräänä teemana on nuorison yritys tunkeutua aikuisten salattuun maailmaan – asialla ovat toisaalta Fischelin luona pesiytyvät antisemiitit ja toisaalta Soliman sekä Rachel. Tietämättömyys ja epäpätevyys – sanoisinko lapsellisuus – leimaavat kumpaakin yritystä. Tässä tarkastelussa on tiettyä yleispätevyyttä. Yrityksen ja erehdyksen kautta nuoriso oppii vähitellen toimimaan reaalimaailmassa.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20081221 (20081221) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster