Järki ja vaistoDiotiman ja Ulrichin välisen suhteen analyysi jatkuu varsin monimutkaisena. Kun he ovat paljon yhdessä matkustellessaan paralleeliaktion asioissa, heidän välilleen syntyy eroottista jännitettä. Vaatteet koskettavat toisiaan autossa istuttaessa, ja sen sellaista. Musil kuvaa näiden ihmisten toisiinsa suhtautumisen kaksijakoisuutta: heidän ”päänsä” pysyvät viileinä ja ehkä voi sanoa torjuvina toisiinsa nähden, mutta kehot toimivat tästä piittaamatta. Ilmeisesti järki ja vaisto vetävät eri suuntiin. Vaikuttaa uskottavalta: esimerkiksi holistisen ihmiskäsityksen mukaan erilaiset merkityslajit – vaikkapa tieto, tunteet, uskomukset ja mikseivät myös vaistonomaiset, puoliksi tiedostamattomatkin merkitykset, kilpailevat keskenään yksilön tajunnallisuudessa. Se, mitkä merkitykset lopulta voittavat ja saavat aikaan tahtomerkityksen, ratkaisee, miten ihminen toimii. Kappaleen otsikon mukaisesti pohditaan myös sitä, ”täytyykö ihmisen olla sopusoinnussa ruumiinsa kanssa”. Musilin käsityksen mukaan ihminen vaikuttaa (perimän ohella) omilla valinnoillaan paljon siihen, minkälainen hänen ”ruumiistaan” muodostuu. Ajankohtainen kysymys näinä kehollisen narsismin aikoina, jolloin ihmiset hikoilevat kuntosaleilla ja hölkkäpoluilla. Omituisia puheenaiheita Diotiman ja Ulrichin välinen suhde saa seuraavassakin luvussa lisää huomiota osakseen. Vaikuttaa jopa siltä, että vaikka tekstissä vilahtelee Ulrichin omalaatuisia ajatuksia, niistä saa paremmin tolkkua kuin monista aikaisemmista ”filosofiajaksoista”. Tulee tosin mieleen epäilys, että voisivatko todellisuuden henkilöt keskustella näin omalaatuisista asioista. Esiintyy siis tietty uskottavuusongelma, joka on oikeastaan vaivannut Musilin tekstiä lähes koko ajan. – Ulrich pohdiskelee Diotiman kysymyksen innoittamana, mahtaako hänen sisäinen ja ulkoinen minänsä vastata toisiaan. Diotima puolestaan ottaa puheeksi Ulrichin arvoituksellisen toteamuksen, että vaikka ihmiset saisivat vallan, he eivät toteuttaisi sitä, mitä he haluavat. Ulrich selventää, että on helpompaa ja mukavampaa vaatia jotakin mahdotonta, kuin ryhtyä toteuttamaan toteutettavissa olevaa asiaa. Voihan se näinkin olla. Jos Ulrich saisi tehdä mitä haluaa, hän arvelee, että hän lopettaisi todellisuuden. Diotiman mukaan Arnheim pitää Ulrichia ”aktivistina”, joka haluaa tehdä asiat toisella tavalla. Ulrich selittää, että Arnheim arvostaa nykyhetkeä aivan liikaa ja toisin kuin hän itse. Tämähän on kuitenkin varsin yleinen ajatus, mikä onkin järkevää: nykyhetki on ainoa, mitä voimme kulloinkin elää, muu on vain tajunnallista askartelua (menneen muistelua tai tulevan suunnittelua). Ulrich kutistuuUlrich vastustaa usein Diotiman ajatuksia. Miehelle tulee mieleen oma lapsuutensa, jolloin hän vastusti opettajia ja muita auktoriteetteja. Hän tuntee nyt Diotiman edessä olevansa kuin lapsi – Diotima katsoo Ulrichia kuin kaukoputken väärästä päästä, jolloin hän tuntee kutistuvansa. Lapsena Ulrich tovereineen ihannoi historian julmureita, koska opettaja näitä kammoksui. Olisiko tämä asenne jäänyt vaikuttamaan niin, että hän on kiinnostunut murhaaja Moosbruggerista ja yrittää tätä jotenkin ymmärtää? - Diotiman ja Ulrichin suhde herkistyy ja kumpikin on vähällä paljastaa itsestään liikaa. Diotima ymmärtää tämän keskustelun perusteella myös suhdettaan Arnheimiin uudella tavalla: jotakin merkittävää tulee tapahtumaan Arnheimin kanssa. Ulrich on vähällä pyytää, että Diotima antaisi – ihan vaan hyvän hyvyyttään – syleillä itseään. Pyyntö jää kuitenkin esittämättä. Ulrich ei enää puhu lapsuudestaan, joten Diotimalta jää kokematta Ulrichin tunteellinen puoli.Kiellettyjä suhteita – tai melkein Clarisse tulee tapaamaan Ulrichia ja kertoo ystävättärestään Lucysta ja tämän perheestä. Clarissen isä oli ollut sisustamassa Lucyn perheen linnaa – jonne he ovat muuten nyt saaneet vierailukutsun. Koko porukka oli majoittunut linnaan ja Clarissen isäpappa oli rakastunut Lucyyn. Lucyn jouduttua lähtemään matkalle, Clarissen isä oli tullut lohduttautumaan tyttärensä luo tornihuoneeseen. Kohtaus näyttää uhkaavasti sukurutsaiselta, mutta loppujen lopuksi mitään vakavaa ei sattune. Jostakin ihmeen syystä Clarisse haluaa kertoa tämän jutun Ulrichille. Tapaus tuo mieleeni Musilin teoksen ”Oppilas Törlessin harhapolut”, jonka tapahtumat on sijoitettu kadettikouluun. Törless antautuu kiellettyihin suhteisiin eräiden muiden kadettien kanssa.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20080919 (20080919) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster