Walterin ongelmat
Walter on mustasukkainen Clarissan ja Ulrichin yhdessäolosta. Ehkä siihen on vähän syytäkin. Walterin elämän kurjuutta kuvataan yhä selkeämmin. Töissä hän tuntee olevansa vielä jotakin ja kuvittelee voivansa luoda jotakin. Mutta kun hän palaa kotiin ja alkaa suunnitella tekevänsä jotakin merkittävää, hänen uskonsa lopahtaa. Hän ei suinkaan syyttele itseään, vaan se on ajan (!) vika. Syy kodin luovuutta tukahduttavaan vaikutukseen saattaa olla paljolti Clarissassa. Hänen luonteensa kovuus tulee kuvatuksi monelta kannalta. Kummallista kyllä, vaikka hän pitää Walteria nerona, tämä asenne ei tunnu Walteria auttavan – ehkä se vaikuttaa aivan päin vastoin?
Walter sen keksi!
Clarissen ja Walterin jäätyä kahden, Walter alkaa moitiskella Ulrichia kaikin mahdollisin tavoin. Mustasukkaisuus siinä lienee taustalla – ei kai hänellä ole syytä Ulrichin uraa kadehtia, sillä tiedämme, ettei tämän menestys ole ollut sen parempi kuin Walterinkaan. Kuitenkin käy ilmi, että Walteria on kiusannut jo pitkään ajatus, että Ulrich on häntä fyysisesti vahvempi. Siinä varmasti eräs syy parjaukseen. Walter keksii ajatuksen, että Ulrich on mies vailla ominaisuuksia. Siinä se tuli! Nimike on siis peräisin lapsuudenystävältä ja heitetty moiteryöpyn huipennukseksi. Siksi tätä ominaisuuksien puutetta onkin turha yrittää analysoida. Walter katsoo, että hänellä itsellään kyllä on ominaisuuksia. Sen vahvistaa käsillä olevan luvun nimi. Walter suorastaan varottaa Clarissea Ulrichista. Clarisse ei yhdy Walterin parjauksiin, mutta ei esitä selviä vastalauseitakaan. Pariskunnan suhteista saa sen kuvan, että mitenkään lämpimät tai läheiset ne eivät ole. Walter hukuttaa murheensa musiikin tarjoamaan tilapäiseen narkoosiin.
Murhaajan kehityskaari
Musil vieraannuttaa jälleen lukijan pääjuonesta. Nyt hän kertoo tarinan raa’asti naisen murhanneesta kirvesmiehestä nimeltä Moosbrugger. Ulrich esiintyy sivuroolissa tapauksesta kiinnostuneen kansalaisen ominaisuudessa. Musil rakentaa kieltämättä uskottavan tuntuisen selityksen syrjittynä ja naisista erillään eläneen murhaajan kehityskaarelle. Vaikka olen kiinnostunut ihmisluonnosta, tällaisista äärimmäisen julmista teoista en mielikseni lue. Mies vaikuttaa mielipuolelta. Hänen kapea situationaalisuutensa – ihmissuhteiden puutteet ja vähien jäljelle jääneiden vääristyneisyydet – tekevät työtään Moosbruggerin tajunnallisuudessa, ja tuloksena on väkivaltaa: puukolla runneltu prostituoitu. Ulrich kokee hieman käsittämättömäksi jäänyttä myötätuntoa tekijää kohtaan. Uhrista ei kukaan tunnu piittaavan.
|