|
Aika pitkän tovin Musil nyt kirjoittaa ”vartin” tapahtumista. Leindorf keksi sen oikean paralleeliaktion ja mietti mielessään miten hienon ajatuskulun hän olikaan keksinyt. Vaikka suuren osan työstä oli tehnyt hänen sihteerinsä. Itse Leindorf oli hyvinkin vakuuttunut kirjeen loistavuudesta, vaikka kansan keskuudessa ei Leinsdorfista paljoa välitetty. Kun elää omien ajatustensa ympäröimänä hyvin pian tietää miten hyvä paikka tämä maailma on miten asiat saataisiin vielä paremmiksi. Näinhän meille itse kullekin saattaa käydä – omat ajatukset kantavat kyllä pitkälle, jos niiden kanssa voisi elää yksin. Tämäkin luku tuntui aika vaikealta – en tiedä johtuiko se siitä, että kesäpäivä mökillä ei pahemmin herättänyt ajatuksia rauhankeisarista, virstan pylväästä Euroopassa, tosi Itävällasta tai omaisuudesta ja sivistyksestä.
Suuri serkku
Ulrich ei mene tapaamaan Leinsdorfia vaikka hän oli sen tavallaan jo luvannut. Sen sijaan hän meni tapaamaan suurta serkkuaan – naista josta kaikki puhuivat. Hän ei oikeastaan tiennyt mitä odottaa vaan mietti itsekseen mitä ominaisuuksia tällä naisella oikein olisi. Hämmästys oli suuri kun hän tämän naisen tapasi: Nainen - Diotima - kuten hän naisen nimesi (Ulrich ilmeisesti aina halusi antaa naiselle jonkun lempinimen?) oli nuorempi kuin hän oli odottanut ja taitaa taas alkaa uusi tarina. Nän on kait uskottava, vaikka tapaaminen ei ihan täydellisesti sujunutkaan. Myös sisäkkö vaikutti mielenkiintoiselta.
Piristysruiske
Vierailu sai sekä Diotiman että tämän sisäkön piristymään – vai johtuiko se Diotiman tapaamasta toisesta, suunnattoman rikkaasta miehestä? Diotiman, keksikoulunopettajan vanhin kolmesta tyttäristä, oli onnistunut luomaan ympärilleen jonkinasteisen salongin. Hän oli onnistunut avioliitossaan ja tätä kautta hän tapasi runsaasti itseään korkeamman syntyperän tai ammatin omaavia henkilöitä ja oli oppinut käyttäytymään tässä ryhmässä. Paljon oli varmaan asioita tarkkaillut ja oppinut matkimalla, mutta ilmeisesi myös hyvin älykäs ja aistikas nainen, koska hänen piiristään ei ainakaan tässä lukujaksossa sanottu mitään pahaa. Hän oli aika tarkka kenen kanssa hän suostui olemaan yhteyksissä ja nyt en pysty tässä kohtaa sanomaan, miksi hän ylipäätään otti Ulrichin vastaan? Voi olla, että se on kerrottu, mutta on päässyt menemään ohi ja olen liian laiska selaamaan kirjaa taakse päin. Ihan mielenkiintoiseen paikkaan nyt jäi tämä lukujakso!
|