Millä yhteisellä nimellä keksisin näiden kolmen luvun kommentteja nimitellä? Rakkaudesta on ensimmäisessä kysymys ja uskosta toisessa. Eikö siis kolmannesta löytyisi toivoa? Jos ei toivoa niin ehkä eräässä mielessä toivottomuutta. Niin että aasinsillaksi vanha 'kolminaisuus' nurinperin päin!
105. Ylevästä rakkaudesta on leikki kaukanaHavaitsenpa harvinaisen suuren eron suomenkielisen ja ruotsinkielisen käännöksen välillä. Ruotsinkielinen otsikko on nimittäin: 'För upphöjda själar är kärleken inte att skämta med.' Ei olekaan kysymys ylevästä rakkaudesta vaan ylevistä sieluista, jos nyt ihan niinkään voidaan ruotsinkielinen suomeksi kääntää. Ja kaukana sananmukaisesta on muukin osa, vaikka idea sama onkin. Siis kuitenkin ristiriita: ylevät sielut vai ylevä rakkaus - vai ylevien sielujen ylevä rakkaus? Kenen sielut? - Arnheimin ja Diotiman. Kyllä ne nyt tässä meidän tarinassamme ehdottomasti ovat 'upphöjda', 'yleviä' tai ainakin muiden 'yläpuolelle kohotettuja'.
Diotiman rakkauselämästä on jatkuvasti ollut puhetta. Olemassa olevan avioliiton sisällä ei oikeastaan mitään ja ulospäin vähän niin kuin 'kaikki käy'. Arnheim taas ei minkään valtakunnan rakastajana ole esiintynyt, mutta on kuitenkin sekä Diotimaan kiintynyt että kertomuksen mukaan selvin sanoin tehnyt avioliittolupauksen Diotiman suuntaan. Mutta ei ole kuitenkaan asiaa ryhtynyt ajamaan eteenpäin. Pallo on jäänyt hänen itsensä käteen. Tässä kyllä kerrotaan jotakin, joka viittaa hämmästyttävään laskelmointiin tässä asiassa:
Hän oli tehnyt sen (avioliittolupauksen) jo siitäkin syystä, että hän halusi varautua siihen tilanteeseen, jota voitaisiin luonnehtia aviorikokseksi ja joka olisi yhteensopimaton 'ylevän moraalisen elämänasenteen (upphöjd moralisk livshållning) kanssa. Jaha, siis tässä se 'ylevä - upphöjd'; tässä tuntuu vastaavuus juuri oikealta. Ja onpa makea vastaus: 'Det är aldrig dem vi omfamnar som vi älskar djupast…!' Painanpa mieleen, vaikka jätän lähemmin kommentoimatta. Asiasta oli myös 'syvämietteisesti' keskusteltu Diotiman ja Arnheimin kesken. Keskustelussa intohimojen osuus kiellettiin ja lopuksi todettiin: 'Säg inte mer!' - 'Älä sano enempää!' - Vad som återstod var tystnad, tomhet och djup. - Se siitä!
106. Kumpaan nykyajan ihminen uskoo, Jumalaan vai maailmanfirman johtajaan? Arnheimin päättämättömyysKerrotaan Arnheimin suhteesta taiteeseen mesenaattina. On tukenut nuorta taiteilijaa, mutta nyt katsoo sopivaksi lopettaa. Arvaa että taiteilijan reaktio on ikävä, mutta niin ei olekaan. Ikään kuin ymmärtäisi… Ja voi tätä kiertoilmaisun umpisolmua: Arnheim var inte obenägen att en annan gång åter göra något för den mannen.' Eikö voisi suoraan sanoa? Niin mitä? - Samaa harrastetaan venäjässä. Osaisin tuon lauseen helposti kääntää venäjäksi: siitä vain sanasta sanaan, mutta entä suomeksi? Venäjässä kuten romaanisissa kielissä harrastetaan myös tuplanegaatiota vai mikähän sen oikea nimitys on: 'kieltoa kiellon perään' tekisi mieli sanoa, vaikka ei se niin olekaan, vaan kieltosanaa kieltosanan perään.
Tämän luvun ydin on kuitenkin rahan ja hengen mahdollinen ristiriita. Onko sellainen olemassa vai eikö ole? Jos on, se ei ole niin yksinkertainen kuin Sanassa sanotaan: Mene ja myy kaikki ja anna rahat köyhille. (Tosin tällekin tietenkin antiteesi esitetään, kun isännän omaisuuden huonosta hoidosta palvelija tuomitaan). Lahoamattomana 'kusitolppana' seisoo itsekkyyden paalu talouselämän tukipylväs: 'Själviskheten är den mest pålitliga egenskapen i det mänskliga livet'. Etteivät vain viisastelijat pysty ylevintäkin altruismia tämän säännön alle kääntämään! Ja mikä liikkeelle paneva voima siinä onkaan! Ja ne jotka tätä oksaa poikki sahaavat istuvat itse sen päällä ja ensimmäisenä putoavat. Tietenkin on selvää, että rajansa kaikella.
Rahan ja ikuisuuden hämmennyksessä jopa Dostojevskiinkin vedotaan, sanotaan tämän määritelleen rakkauden, idiotian ja sisäisen pyhyyden välisen suhteen. No sitähän todella Dostojevskilla on, eniten eli koko teos nimeltä Idiootti. Siinäkin tanssii raha merkittävän roolin. Että rahan vallasta vapauduttaisiin: 'Det måste sannerligen först ske ett befrielsens under'… 'andra människor måste befolka jorden innan man kan tänka på förverkligandet av sådana saker.'
107. Kreivi Leinsdorfin odottamaton poliittinen menestysKreivi Leinsdorf esitellään outona maailmasta jo poiskääntyneenä hyypiönä. Mutta miten käykään? Syvennytään Kakanian etniseen omalaatuisuuteen ja onnettomiksi todetaan käypien nimitysten sisältö. Miksi ei ole käytössä pelkkä 'böömiläisyys', maantieteellinen nimitys etnisyyttä tavoittelevien asemesta, kun niillä ei ikinä saavuteta asiallista ilmaisua? Hallituksen politiikka on puoli vuotta siihen suuntaan, puoli vuotta tähän ja taas puoli vuotta siihen suuntaan ja taas tähän eli pelkkää siksakkia. Tähän on kreivi Leinsdorfin ratkaisu: kompromissi 'saksalaisuus'. Kaikki tietävät sen kiistattomat hyvät puolet, huonoista sopii tässä yhteydessä vaieta.
Kakania on vankila Ranskan, Italian ja Venäjän ympäröimänä. Vain Saksa olisi kyllin voimakas pitämään portit avoimina. Hänen mitäänsanomattoman tuntuinen iskulauseensa 'De kommer av sig själva!' alkaa levitä mielialojen tasolla. Paralleeliaktio saa saksalaisuudesta vastavoiman, joka ennen pitkää jyrää sen alleen. Luvun loppulauseessa on sekä yhteenveto että ennustus: "Detta försök har inte lyckats oss till fullo, men den som vill åstadkomma något stort får inte göra sig beroende av den ögonblickliga framgången. Intresset för parallellaktionen har i alla fall ökat, och resten ordnar sig nog bara vi står fast vid vår föresats!" - Tässäköhän on jo koko teoksen finaali? Eli täydellinen floppiko odottaa kiitoksena päättämättömyydestä?!
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20081228 (20081228) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster