71. Hänen Majesteettinsa hallituskauden seitsenkymmenvuotisriemujuhlan suuntaviivoja koskevan päätöksen tekemistä varten asetettu valiokunta alkaa kokoontua Konstikkaasta kokouskutsusta tässä nyt kuitenkin on puhe. Oikein nyt pysähdyn ihmettelemään: Onko nyt tosiaan keisari ollut valtaistuimella 70 vuotta? Vaikka olisi lapsena valtaistuimelle noussut, on kova juttu. Niin kova, että sopisi hyvin mainita keisarin ikä. Saisikohan tuon mistä selville? Kyllä kai Google? Aivan oikein! Google tietää. Frans Joosef I (saks. Franz Joseph; s. 18. elokuuta 1830, Wien – k. 21. marraskuuta 1916, Wien) oli Itävallan keisari sekä Unkarin ja Böömin kuningas vuosina 1848–1916. Hän kuului Itävaltaa 1200-luvulta 1900-luvulle hallinneeseen Habsburg-sukuun. 68 vuotta hallinnut Frans Joosef on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimpia eurooppalaisia monarkkeja. - Ei siis sentän ennättänyt 70 vuotta hallitsdijana tulla täyteen, mutta 68 vuotta joka tapauksessa. Siis 18 vuotiaana nousi valtaistuimelle. Kyllä teitysti aikamoiset kekkerit ja huomionosoitukset ansaitsikin ja juhlien monipuolisen valmistelun, 'värlsdösterrikiska året'. Tuliko se sitten vai eikö tullut? Ei kai sitten. Niin että ihanko kiville menee koko tämä teos? Tässä ollaan joka tapauksessa asiaa valmistelemassa. Mukana on tupa täysi henkilöitä, joilla on lukematon määrä muistoja ja elämyksiä ja 'myrideja mielenkäänteitä', jotka risteilevät toistensa lomassa kuin matonkutojan neulat. 72. Tiede hymyilemässä partaansa eli ensimmäinen seikkaperäinen kohtaaminen pahan kanssa Mitä tämäkin nyt sittten, että tiede hymyilee partaansa? Ja mitä tässä pahuus? Kuuluisia kaunosieluja, 'människor, hos vilka en dragning till det onda sprakade som eleden under en kittel'. Mitä mahtaa merkitä? Toiminnan ja ajatuksen miehistä on kysymys. Joka sorttia löytyy niin että yhteistä nimittäjää on vaikeata löytää. Niinpä tässä joudutaankin jahkailevaan filosofointiin, josta ei synny ei munia eikä poikasia. Niin että pois lähtiessä: 'Man hade en känsla av att man på hemvägen, bara man väl hade kommit utanför porten, måste ta ett par prövande steg för att konstatera att man hade fäste på jorden.' Niin että oli erikseen todettava, että maan pinnalla sentän pysyttiin... 73. Leo Fischelin tytär Gerda Sitten siirrytänkin Sattuu ja tapahtuu toiseen osaan ja samalla kirjan toiseen niteeseen, joka kuitenkin tässä tapauksessa on samassa kuin ensimmäinen, vaikka sivunumerointi alkaakin alusta, niin että tässä kirjassa on 794=360+434 sivua, ellen väärin laske. Toinen osa alkaa joka tapauksessa huomattavasti lähempänä maan pitntaa pysyttelevällä luvulla. Ja taas on uusi nainen Ulrichin ovella. Moneskohan ja montakohan vielä tulee? Mitä tulikaan sanotuksi kärpäspaperista? Mikä se olikaan tämä Fischel? Siitä on jo aikaisemmin ollut puhe. Perin omallatuisesta naissuhteesta on joka tapauksessa kysymys. Gerda on ymmärtääkseni teinityttö, ihailee rajattomasti Ulrichia. Rakkaussuhteesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaikka hellyydenosoituksia tulviikin puolin ja toisin. Gerdalla on kyllä ihailijakin, mutta perhe ei olikein ole hänestä innostunut. Edustaa jotain ihmeellistä antisemitistmin lajia, mitenkä se nyt määritelläänkään? Tässä nyt ongelma on se, että perheen isä Leo Fischel - Pikku kala - on juutalainen ja siis myös Gerda osittain. Ulrich käy perheen luona eräänä aamupäivänä, kun tytär on yksin kotona. Perheen äidin toivomuksesta Ulrichin on määrä jotenkin hillitä Gerdan intoa pitää yhteyttä tähän antisemitistiseen ryhmään. On saatu pojalta juhlallinen lupaus, ettei tämä puhuisi Gerdalle ideoistaan. Sillä ehdolla saisi silloin tällöin käydä Gerdaa tapaamassa. - Ja sitten saadaan mielenkiintoista tietoa kuusta, tuosta jäälevystä. Miksi sillä on aina sama kuu-ukko kohti maata ja kuinka se sitttenkin pyörii akselinsa ympäri, joskin hitaasti. Ja kuinka se vähitellen lähestyy maata. Ja kuinka tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kuu maan ympäri kiertävällä radalla. Aikaisemmat ovat syöksyneet ilmakehään ja sulaneet. Yllättävää! Onko tämä nyt joku todellinen käsitys asoista vai onko täydellistä huuhaata?
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080927 (20080927) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster