Tämä nyt on ollut tällaista muhimista. On muhinut aktion johto ja on muhinut aktion sisältö. Ja niinhän se tietysti onkin, että isoksi asiaksi aiottu projekti täytyy kypsytellä kunnolla ennen kuin se lanseerataan. Muuten siitä saattaa tulla pannukakku.
44. Suuren kokouksen jatko ja päätös. Ulrich mieltyy Racheliin, Rachel Solimaniin. Paralleeliaktio saa kiinteän organisaation puitteetParalleeliaktion täytyy kulminoitua suureen ajatukseen. Tämä viisaus on laitettu Diotiman suuhun. Tällaisessa tapauksessa idean pitää olla niin suuri, että se 'liikuttaa maailman sydäntä'. Sen täytyy olla sellainen peili, että maailma punastuu, kun siihen vilkaisee. Ja vielä enemmän: kerran siihen katsottuaan maailman ei saa sitä unohtaa. Ja tällainen suuri idea olisi 'Rauhan keisari'. - Tällainen ei totisesti olisi mies ilman ominaisuuksia. Mielestäni tämä on kirjailijalta suurenmoinen veto. Ihmettelenkin, että onko tämä todella vain Musilin päästä kirvonnut idea, vai onko ollut todella käytössä. Kyllä kai siitä voidaan lähteä, että tässä puheena oleva tapahtuma on historiallinen tosiasia, se että Itävälta-Unkarin keisari-kuningas oli todella Wilhelm (unkariksi Vilmos) ja että tällaisia 70-vuotisjuhlia todella vietettiin. Silloin ehkä joku tällainen suuri idea oli mottona. Ja siinä tapauksessa Musil vain kertoo historiaa, eikä hänen ole tarvinnut näin suurta ideaa keittää kokoon omasta päästään. Olisi mukava tietää… Oli miten oli, Diotima on tämän puheensa perusteella jotakin huomattavasti enemmän kuin ärhäkkä blondi. Ei ihme, että herrat surisevat ympärillä kuin kimalaiset. Loisto idea 'Rauhan keisari', mutta Pekan tekstin luettua ja suomujen silmiltä pudottua, alkaa asian ironinen puoli valjeta. Herää epäilys, että tässä ehkä koko kertomuksessa on enemmän ironiaa kuin omin avuin kykenen näkemään. Diotiman puhe on sen verran iso paukku, että sen jälkeen seuraa hiljaisuus. Kenelläkään ei ole kanttia ryhtyä tämän jälkeen kommentoimaan tai spekuloimaan tätä puhetta. Korkeintaan tyydytään nyökyttelemään kuten kreivi Leinsdorf. Vihdoin kuitenkin puheenvuoron käyttää kenraali Stumm von Bordwehr - tämä nyt kuitenkin on varmaan kirjailijan keksintö; ei kai kukaan nyt tuon niminen voi olla; stumm tarkoittaa muistaakseni mykkää ja kai tuo Bordwehr myös voidaan jotenkin paradoksaaliseksi sotilasnimeksi tulkita. Vedättääköhän tämä Musil meitä lukijoita? Kenraali äänessä ja vielä puhuu jotakin 'para bellum' - sotaisaa. Sotaanko tässä ollaan joutumassa? Näin pelottaviksi tulkitaan avaimenreiästä katsoen kokouksen tarkoitusperät. Avaimenreiän kautta kerronta asiasisältönsä puolesta keveneekin huomattavasti ja siirrytään käsittelemään Ulrichin ihastusta Rachelleen ja Rachellen ihastusta Arnheimin paasiin Solimaniin, siis nimestä päättäen murjaaniin. 45. Kahden vuorenhuipun sanaton kohtaaminenAika täti tämä Diotima alias Hermine Tuzzi tai oikeammin vain Ermelinda, korkean virkamiehen puoliso. Se täytyy ainoan läsnä olleen ulkomaalaisen, preussilaisen suurliikemiehen Arnheiminkin myöntää katsellessaan kokouksen jälkeistä hyörinää ja pyörinää, kun emäntä vieraitaan hyvästelee. Sielukas nainen, ei muuta voi sanoa. Onko tässä nyt syntymässä sielujen liitto? Kerrotaan, ettei kumpikaan, ei Arnheim eikä Diotima olleet ennen rakastaneet ketään syvästi. Nytkö siis? Arnheim on aina ennen kokenut naisten tavoittelevan hänen rahojaan, ei häntä itseään. Seuraa luonnonvoimia vertauskuvina käyttäen toteutettu kuvaus näiden kahden kohtaamisesta. Mutta se päättyy äkisti sanoihin: 'Vi förbigår med vördnad de ord som först yttrades.' - Perhana! Kirjailija laistaa röyhkeästi, kun ei ole sopivia sanoja keksinyt. Ymmärtäähän tämän toisaalta. Parempi olla sanomatta mitään, jos ei kunnollista keksi. Tyylitajua edes osoittaa. Wittgensteinia taitaa olla tutkinut. Vai onko Wittgenstein, hänkin itävaltalainen, tutkinut Musilia?
46. Ihanteet ja moraali ovat paras täyte siihen isoon reikään, jota sanotaan sieluksiJämerän tuntuiset ovat tukkeet 'siihen isoon reikään', jota sieluksi sanotaan. Onkohan tahallaan tuonkin noin muotoillut, vai onko lipsahdus vai eikö sakankielessä synnykään mitään asiattomia mielikuvia heti pilkulta, ennen kuin ennätetään iso reikä tarkemmin määritellä? Vai lukijalleko vastuu sysätään niin kuin savolaisen puheesta kuulijalle. Kauneus on katsojan silmässä... ja ison aukon tulkinnat lukijan mielessä. Vielä tässä tulee suuren idean parafraasina käsite 'Maailman Itävalta' ikään kuin bonuksena sekin Diotiman suusta. Se puree Arnheimiin täydellisesti. Varmaan siis dollarinkuvat välähtävät suurliikemiehen silmissä niin kuin Roope-sedän silmissä Aku Ankan sivuilla. Ideaa ei kuitenkaan enää tämän lukujakson mittaan pidemmälle kehitellä. Sen sijaan kerrotaan Arnheimin luonnetta kuvaava episodi hänen puutarhuristaan, joka omalla tavallaan on eräänlainen heijastuskuva hänestä itsestään. Vaikka puutarhuri tekee rötöksen, Arnheim kuitenkin itselleenkin käsittämättömällä tavalla kadehtii tätä. Jotakin saman tapaista hän nyt tuntee seisoessaan Diotiman kanssa kahden.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080802 (20080802) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster