Tällä kerralla todellakin pyörät lähtevät pyörimään. Pidetään kokous. Sitä ennen käsitellään naisten valmistautumista suureen tapahtumaan. Itse kokoukseen liittyy pikantti omituisuus: ulkomaalainen isänmaan asialle omistautuneessa tilaisuudessa. Mutta tämä ulkomaalainen, tohtori Arnheim on niin arvovaltainen henkilö, että hän saa jäädä, ja jääkin vaikka itsekin tajuaa olevansa tällä kertaa väärässä paikassa.
Tätä lukua lukiessa tuntuu vähän siltä kuin kirjailija olisi tuntenut jotakin erityistä tarvetta perustella näyttämölle marssittamansa henkilön olemassa oloa. Ikään kuin lukijalle monisanaisesti vakuuteltaisiin, että Rachel on tarpeellinen henkilö. Niin kuin hän tietysti onkin. Tämä 19-vuotias maalta tullut syntiin langennut. Hän on kuvauksen mukaan vähintään yhtä kiintynyt emäntäänsä Diotimaan kuin on edellä kuvattu Clarissen kiintyneen Walteriin. Mutta ennen kuin päästää Racheliin, selostetaan kokouspaikan logistisia järjestelyitä pöydästä muistiinpanopapereihin ja kynien lukumääriin saakka. Kerrotaanpa sellaisestakin yksityiskohdasta kuin pöytään kiinnitetystä kynänteroituskoneesta, joka oli ilmeisesti kaikkien koulujen vakiovarustuksena vielä 60 vuotta sitten, kun minä koulun penkeillä istuin. Ettei vain olisi vastaavat irtokoneet käytössä tänäkin päivänä. Itse en lyijykynää ole varmaan 50 vuoteen käteeni ottanut. Tästä kaikesta piti Rachelin huolehtia. Pontimena oli rakastetun emännän sana: "Huomenna täällä meillä tehdään ehkä maailmanhistoriaa!" Kuulostaa aika komealta. Vaikka mitä mahtoi Rachel sanalla 'maailmanhistoria' ymmärtää? Mutta tarvitsiko varsinaisesti ymmärtääkään muuta kuin että se oli jotakin suurta ja ihmeellistä kuten kaikki ne vieraskieliset kirjat, joita hän herrasväen kirjastossa hypisteli. Mutta Rachel ei suorittanut vain logistisia valmisteluita, vaan hän toimi myös emäntänsä henkilökohtaisena kamaripalvelijana, kylvettäjänä, pukijana, jopa eräänlaisena uskottuna ja sielunhoitajana. Siis brittikulttuurista tuttu täydellinen Jeeves! Siitä tehtävästä hän piti eniten.
Sitten oli se suuri päivä ja sen myötä se suuri kokous. Kreiviä, kenraalia, kuvernööriä, prelaattia (joka nyt tosin on ymmärtääkseni kuka hyvänsä katolinen kirkonmies) ja muuta dignitääriä tulee ovesta tulvimalla. Ja Rachel on heille ovea avaamassa. Siellä se tulee meidänkin sankarimme Ulrich muun vierastulvan mukana. Siellä on myös tämän kokouksen kummajainen tohtori Arnheim, ulkomaalainen isänmaallisessa kokouksessa. Mutta Diotima on häneen niin rakastunut, että kutsuu hänet mukaan. Vasta nyt selviää ristiriita ulkomaalaisuuden ja tämän kokouksen varsinaisen tarkoituksen välillä. Vähän nolo tilanne, mutta siitä selvitään, kun todetaan että tohtori on Diotiman henkilökohtainen neuvonantaja, hänellä kun on tämäntapaisissa asioissa vertaansa vailla oleva määrä asiantuntemusta. Ja Arnheimhän ikään kuin kuuluu tämän talon kalustoon, myötäänsä kun talossa käy. Diotima pitää varsin tyylikkään tervehdyspuheen. Puhetta seuraa kuitenkin hiljaisuus. Mitä nyt sitten pitäisi… Vihdoin puheenvuoroa pyytää muuan professori. Hän pelastaakin tilanteen muotokauniilla eikä aivan vailla asiallista sisältöäkään olevalla puheella. Lopulta Diotima pelastaa tilanteen vieläkin sopivammalla keinolla: hän tarjoilee läsnä oleville virvokkeita. 43. Ulrichin ja suuren miehen ensimmäinen kohtaaminen. Maailmanhistoriassa ei tapahdu mitään järjetöntä, mutta Diotima esittää väitteen, että tosi Itävalta on yhtä kuin koko maailmaNo ja sitten kerrotaan Ulrichin ja Arnheimin kohtaamisesta. Sitä tarkoittaa tämän luvun otsikon ensimmäinen lause. Onko tämä Arnheim nyt sitten niin suuri mies? Koko maailman tason asioita, siis globaaleja asioita mainitaan , taiteilijoiden maailmanmaineesta puhutaan. Mutta tässä ollaankin jo kokouksen jälkitunnelmissa - jaa, eipä ollakan kuin tauolla. Puhutaan myös hevosista ja puvuista peilin edessä. Ja vieläkin Rachelista, siitä kuinka hän tarjoilee virvokkeita Arnheimille kuin jumalalle ja on valmis suutelemaan tämän kättä kunnioituksen osoittamiseksi.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080730 (20080730) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster