En nyt oikein tästä lukujaksosta tainnut saada irti juuri mitään rakentavaa. Selviäisikö tässä kirjoittaessa jotakin?
27. Suuren aatteen olemus ja sisältö Vieläkin jahkataan tätä suuren aatteen olemusta ja sisältöä. Kun se tässä valossa esiin otetaan, tulee mieleen, ettei se siis sittenkään vielä ole selvä asia. Vallanpidon ja keisarin tasavuosimerkkipäivästä on kysymys, siis mitä muuta olemusta ja sisältöä tässä voitaisiin tarkoittaa? 'Ty det som skiljer en gripande stror idé från en vanlig, kanske till och med obegripligt vanligt och förvänd, det är just detta att den befinner sig i ett slags smältande tillstånd, varigenom oändlig vidder öpnar sig för jaget och jaget å andra sidan öppnar sig för världens vida rum, tills man inte längre kan säga vad som är ens eget och vad som tillhör oändligheten. - Vai niin, että niin kuin minä ja maailma sulautuvat toisiinsa. Tämähän on yksi filosofinen idea: jokaisessa meissä on koko maailma, niin kuin dnassa on koko geeniperimän informaatio vai miten se nyt kuuluu sanoa. Enpä oikein tiedä, miten tämä tähän sattuu. Aatteen olemus ja sisältö? - Saapa nähdä ovatko muut jonkun nokkelan käänteen tähän keksineet. Oli muuten lause, joka siis ehkä on erityisesti mieleen Klingelle, joka tölväisi raskaasti minun teksti-ihannettani: pelkkä 'subjekti-predikaatti-objekti' ei ole sivistyneen henkilön lause. Pitää olla koukeroita - hän ei kyllä tätä sanaa käyttänyt, kuten Proustilla. Ja p-kat! Kyllä lauseesta pitää saada helposti selvää tavallisilla älynlahjoilla. Nimenomaan Klingenkin lauseista saa hyvin selvää, vaikka kieltämättä ei kaihda pitkiä. On tuossakin nyt ajattelemisen aihetta! Tässä kappaleessa selviää minulle vasta, että Diotima onkin nuorempi kuin Ulrich. Miten minulle oli tullut se käsitys, että olisi viisissäkymmenissä. Sillä perusteella voisi syöjättäreksi nimitellä, Pohjan akkaan rinnastella. Miten ihmeessä on sitten kanttia mainitella Ulrichia epiteetillä 'omogen'! No, ehkä vielä selviää… 28. Luku, jonka voi jättää väliin, jos ei anna erityistä arvoa ajattelemisen harrasteelleNo, no, se oli Cervantesin idea: luku, jonka voi jättää väliin. Tavoitteleeko siis Cervantesin saappaisiin? Ei kai nyt sentään! '… tänkandet som sysselsättning' … on tuokin nyt vähän korskeasti sanottu. Jokainenhan sitä tekee tavallaan. 'Ju bättre huvud, desto mindre… No kyllä kai se on myönnettävä, että on bättre ja sämre huvud, mutta ei kai siitä kuulu puhua eikä vertailla. Demokratia ja tasa-arvo eivät salli sellaista puhetta. Ja kuten Wittgenstein sanoo: mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava! On siinäkin äärimmäinen viisauden aste! '… sidor av värld, som skapas i huvudet…' Musilille vain tiedoksi, ettei siinä Konstan Pylkkeröä kummempaa ukkoa tarvita! Ja niinpä meikäläinenkin voi hyvällä omalla tunnolla yrittää… 'Dumt', tänkte Ulrich, 'men så är det'. Mikähän tämä ominaisuudeton arvelee olevansa?
29. Normaalin tietoisuuden tilan selitys; keskeytyksiä tässä tilassaBonadeakin on olemassa, ja pullollaan mustasukkaisuutta. Mitenkä nyt kun on tämä uusi nainen? Niin, ja sitten on vielä se Clarisse, pieni nainen, joka asiakseen pettää miestään Walteria vaikka pitääkin tätä nerona, siis Ulrichin lapsuudenystävää. Eikö se niin ollut? En nyt tästä oikein mitään…
Entä sitten tämä, että Ulrich kuulee ääniä… ja hirviö Moosbrugger putkahtaa jälleen näkösälle. Jälkimmäisen kanssa ollaankin oikeuden istunnossa. Ja mikä on tämän yhtaikaa terveyttä uhkuvan ja selvästi sairaan miehen tila? Se on sama kuin ennenkin. Mielenvikainen, täysin tunnoton sielu. Riski mies, mutta naiset hän kokee äärimmäisen vaarallisiksi.
31. Kenellä on mielestäsi oikeus puolellaan? Siinäpä kysymys. Juuri tänään olen nähnyt ystäväni Matti Pajulan kirjoittaman näytelmän Patruuna. Se on kirjoitettu 200 vuoden takaisen tositapauksen pohjalta. Oli Juankosken (rauta)tehtaalla ilkeä patruuna, joka oveluudella vainosi paikallisia isäntiä. Oli tehty heille erittäin epäedullisia hiilenhankintasopimuksia ruotsin kielellä. Isännät hyväuskoisuuttaan sitoutuivat erittäin epäedullisiin asioihin, ja alkoivat yksi toisensa jälkeen menettää maitaan ovelalle patruunalle. Käytiin kolmesti jalkapatikalla Pohjanlahden ympäri valittamassa asiasta Ruotsin kuninkaalle. Ei tullut apua. Päätettiin tappaa. Oli muka kuningaskin antanut tällaisen neuvon. Jouduttiin suureen moraaliseen ristiriitaan. Paavo Ruotsalainen vaikutti juuri siihen aikaan voimakkaasti. Viides käsky. Miten siihen oli suhtauduttava. Tekonen tehtiin. Vapauduttiin hirviömäisestä patruunasta, tunnonvaivat tukahdutettiin kollektiiviseen vastuuseen. Kukaan ei tiennyt tekijää. Ikinä ei saatu selville, vaikka kyllä arvattiin. Todisteet puuttuivat. Hyvän ja pahan ristiriita jäi auki. Tässä lukukappaleessa puhutaan vieläkin karmeammin kääntein, kuvaillaan kuolemantuomion täytäntöön panoa pienimpiä yksityiskohtia mainiten. Puistattaa…
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080630 (20080630) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster