Lukijassako lienee vika vai tekstissä, mutta tästä jaksosta en juuri mitään saanut irti. Mielessäni kuitenkin pähkäilin, että mistä johtuu. Tulin siihen tulokseen, että lukujaksossa on vai kaksi subjektia, ei yhtään predikaattia ja mieletön määrä attribuutteja, joita liimataan näiden kahden subjektin otsaan, selkään, peppuun. Eivätkä ne siitä silti tule sen kauniimmiksi. Tekisivät jotakin eivätkä vain olisi sitä ja tätä! Ennen vanhaan oli tapana solmia ns järkiavioliittoja. Ja järjen asialle antoivat yleensä morsiusparin vanhemmat. Olen ymmärtänyt, että näin tapahtuu yhä muualla kuin länsimaisen kulttuurin piirissä. On silläkin systeemillä puolensa. Tässäkin solmitaan järkiavioliitto, mutta ei sentään vanhempien ehdoilla. Itse päättävät, mutta onko kalseampaa lemmentarinaa ikinä kerrottu kuin tämä? Sielukkuutta ja kauneutta kyllä ihaillaan, mutta ilman mitään taka-ajatuksia. Ja toinen hyväksytään, kun tämä vaikuttaa niin vaarattomalta, mutta ei suinkaan varattomalta. Hänen suhteensa ehkä onnistuu tietyn vapauden ja liikkumavaran ylläpitäminen. Näiltä linjoilta löytyykin sitten hauska painovirhe, vai pitäisikö sekin sanoa panovirhe. Siististi sanotaan ruotsinnoksessa 'kroppens patrie honteuse'. Kuvittelen, että on vain ruotsinnoksen lapsus. Jos onkin alkuperäisessä, on todella röhönaurun arvoinen. Si(e)vistely kompastuu omaan nokkeluuteensa. Ranskan kielessä on kyllä sana patrie, mutta ei satu tähän 'ruumiin häpeällinen isänmaa'. Sen sijaan tulee olla 'partie honteuse' - hävettävä osa. (Voihan tässä taaskin olla ranskaa taitamaton ruotsintaja ja horjahtanut sana hänelle kelvannut siitä syystä.) Ylevät on salongilla tarkoitukset. Ehkä niissä onnistuukin ja silloinhan on kaikki hyvin. Mutta tästä Musil unohtaa kertoa. Kerrotaan kyllä ketä oli ja millaisia olivat, mutta ei niinkään kerrota mitä tekivät. Diotiman vastaanotot olivat kuuluja siitä, että siellä tapasi ihmisiä, joiden kanssa ei voinut vaihtaa sanaakaan, koska he olivat niin tunnettuja alallaan, ettei heidän kanssaan voinut keskustella tuoreimmista uutisista. Ihmettelen miksi? Vaikka ehkä juuri siksi, että edustivat niin erikoistuneita aloja, ettei sellaisista muut mitään tienneet ja siksi ei ollut yhteisiä kosketuskohtia. Siinä pannaan taloustiede ja muu sellainen syrjäyttämään teologia ja vedetään esiin British Royal Society's Catalogue of Scientific Papers, siis internetiä haahoillaan! Sitten käännetäänkin tämä korkeatieteellisyys miehen ja naisen psyyken eroiksi - aika kivasti ja herkullisesti itse asiassa. Mies ja järki, nainen ja elinvoima! Onpa nyt pantu otsikko luvulle! Ruotsiksi 'En själs äktenskapliga lidanden'. Suomeksikin on tietysti luvun sisällöstä päättäen tarkoitettu 'Naivan sielun kärsimyksiä', mutta ei ole kehdattu laittaa. Tässäkö se nyt sitten paljastettiin se ainoa vähän niin kuin sävähdyttävä seikka, nimittäin se kuinka aviopuolisot, samassa sängyssä kylläkin nukkuen, jämptisti kerran viikossa noin minuutin ajan antautuivat - niin siis kai pitää sanoa 'häpeällisten ruumiinosien luontaiseen toimintaan'. Sikäli kuin ymmärrän oikein, erinäisin vihjauksin annetaan kyllä ymmärtää, ettei rouvan osalta toiminta ollenkaan jäänyt tähän. Tai ainakin huhut sellaisesta kiersivät. Tässä sanotaankin, että juuri tästä syystä Ulrich oli tullut 'uteliaaksi hänen tuttavuutensa suhteen'. Sitten näyttämölle astuu upporikas tohtori Arnheim ja hänen neekeripoikansa. Olisiko vihdoin taas tulemassa jotakin väriä tarinaan? Heti alkuun kerrotaan Diotiman lähettäneen kamarineitinsä Rachellen, jonka nimen hän ehdottomasti ääntää ranskalaisittain, oikeinkohan kurkku ärrälläkin? - ja sitten 'puuhastelleen' mainitun neekeripojan kanssa. Mitä nyt sitten mahtoi puuhastella. Vähän menee kioskikirjallisuuden tasolle nyt tarina. Neekeripoika on nyt sitten kuitenkin vain alkupala tälle syöjättärelle. Nyt hän lähestyy tämän isäntää , joka ei ollut vain upporikas, vaan myös muuten suuri persoona. Hän julistaa sielun ja talouden eli idean ja vallan liittoa. Hiiteen politiikka ja diplomatia, jotka ovat raastamassa Eurooppaa hautaan! Arnheimiin tekee vaikutuksen, että Diotima on lukenut hänen kirjojaan. Lopussa Diotima tapansa mukaan kertaa käytyä keskustelua. Mitä tulikaan sanottua? '…järki tyrannisoi elämäämme', ' seurustelen naisten kanssa siksi, etteivät he tiedä mitään ja ovat koskemattomia', 'siitä huolimatta kaunis nainen ymmärtää enemmän kuin mies, joka logiikasta ja psykologiasta huolimatta ei tiedä mitään elämästä'. Lopuksi sanotaan: 'Niin syntyi suuren paralleeliaktion kokoava idea, jota vailla se oli tähän saakka ollut.' Joko se siis syntyi, vai onko juuri tulossa? Seuraavassa nähdään.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080620 (20080620) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster