9. Ensimmäinen kolmesta yrityksestä tulla huomattavaksi mieheksiEdelleen epäilen, että Musililla on ollut kotijumalani Dostojevski esikuvanaan. Kyllä nyt välttämättä pitäisi saada tähän jotakin selkoa. Tässä lukujaksossa on aivan sama teema kuin Dostojevskin Keskenkasvuisessa. Miten saada kunniaa ja mainetta? Keskenkasvuisella on määrätty henkilö ihanne, ei enempää eikä vähempää kuin maailman rikkain mies Rotschild - kuka etunimeltään, sitä en muista enkä nyt pysty tarkistamaankaan. Musilin Mio-Ulrichilla ei tätä ole. À propos Dostojevski. Juuri on ilmestynyt kaksi uutta suomennosta: Köyhää väkeä ja Rikos ja rangaistus. Helsingin Yliopiston venäläisen kirjallisuuden professori Pekka Pesonen arvioi nämä Helsingin Sanomissa 20080517. Minua miellyttää suuresti Pesosen arviointi kuten hänen kirjoituksensa muutenkin. Ja Pesosta taas miellyttävät nämä suomennokset. Ei moitteen sanaa löydy. Houkuttelee melkein lukemaan. Yksi ainoa moite on Pesosella ja sekin minun mielestäni iskee hauskasti harhaan. Hän nimittäin moitiskelee Anhavan Köyhän väen suomennoksessaan käyttämää sanaa 'mamma'. Selittää kuinka venäjässä on erikseen matushka ja mamotshka ja tämä mamma on nyt sitten valittu mamotshkan vastineeksi. Mielestäni Pesonen on selityksessään jäänyt ehdottomasti puolitiehen, ei ole huomannut yhtä juttua. Olen varma, että Anhava on heti lehdestä arvion luettuaan soittanut Pesoselle ja selittänyt suunnilleen seuraavaa: Kirjassa käytetty mamotshka on diminutiivi nimenomaan ranskankielisestä sanasta 'maman' ja aivan ilmeisesti köyhän väen tarkoituksellista omanarvon tunnon kohotusta. Vaikka ollaan köyhiä, ollaan sivistyneitä ja ranskaakin osataan. Tietysti sitten eri asia on, että mikä on tässä hyvä vastine suomenkielellä. Ei minusta sen ajan sivistyneistön suussa mamma mikään huono ole. Palatakseni itse pääasiaan, Ulrichin ensimmäinen ponnistus maineeseen ja yhteiskunnalliseen arvostukseen käy sotilaskunnian kautta. Siihen aikaan, ei hullumpi valinta ajattelemattomalta nuorelta mieheltä. Varmaan pyörähtää vieläkin monen nuoren miehen mielessä. Pakko tunnustaa, että näin oli minullaki, vaikka jo sotaväessä ollessa olin tullut aivan toisiin ajatuksiin, niin kuin tuli varsin pian myös Ulrich ja hyvin tarkkaan samoin kääntein kuin minä itse aikoinani. Lyhyesti: hyvä kasvatus, mutta huono, moraaliton päämäärä, ihmisten tappaminen. 10. Toinen yritys. Moraalikäsitysten alkeita miehessä, jolla ei ole ominaisuuksiaToinen yritys maineeseen ja kunniaan tapahtuu tekniikan kautta. Sopii lukea mitä minä itse ajattelen teknisen kehityksen merkityksestä 'uskontunnustuksessani'. Kyllä henki on yksi yhteen tämän meidän sankarimme ajatusten kanssa. Olen syvästi vakuuttunut, että juuri tekninen kehitys on ihmiskunnan suurin voimavara. Minua suuresti kiehtoo ajatus siitä kuinka tekniikan kehitys on kuin ratas, joka hiljalleen naksahtelee eteenpäin eikä koskaan pääse pyörähtämään taakse päin. Ja kaikkien meidän ulkopuolistenkin hyvinvointi on loppujen lopuksi teknisen kehityksen varassa. Näin tuntuu ajattelevan myös sankarimme. 11. Yrityksistä tärkeinMutta eipä jää Ulrich tähänkään. Hän pelkistää ja niin sanoakseni hakeutuu tekniikan taakse eli matematiikkaan, tekniikan tärkeimpään taustavoimaan. Ja taaskin on minun myönteinen arvostukseni hänen mukanaan. Minulle kävi niin, että nuorena tähtäsin johonkin muuhun kuin matematiikkaan, johonkin muka humanistisempaan eli kieliin. Mutta kuinka kävikään? Kieliä tuli kyllä harrastettua, mutta matematiikalla leipä irtosi. Jopa niin konkreettisesti, että yli 20 vuotta luennoin jatkuvasti aiheesta Taloustieteen matemaattiset menetelmät. Tarkkaan ottaen sama luentosarja yhdessä kahdenkin toistaan seuranneen matematiikan professorin kanssa. Lopulta myös omasta mielestäni osasin asian. Saattaisin vieläkin hallita differentiaali- ja differenssiyhtälöt. Niiden parametreja hypistelemällä saadaan aikaan taloudellisen vaihtelun malleja ja logaritmien kanssa kasvumalleja. Myös pääharrastuksessani tietokoneohjelmoinnissa on ripaus matematiikkaa. Musilin mies osoittautuukin jopa lahjakkaaksi matematiikassa. Vai on vailla ominaisuuksia! Tietysti on pakko myöntää, että matematiikka on hyvän ja pahan tiedon puu juuri siinä hengessä kuin Musil Ulrichin kautta esittää: matematiikka eksaktien luonnontieteiden äiti ja tekniikan isoäiti on samalla myös sen hengen kantaäiti, josta myös myrkkykaasut ja sotalentäjät ovat syntyneet. Tässä jaksossa joudutaankin pohdintoihin moraalisten ja intellektuaalisten arvojen yhteensovittamisesta ja tasapainottamisesta. Loppukaneettina on kuitenkin toteamus, jonka mukaan tämä on Ulrichin alaa, muidenkin mielestä hänen saavutuksensa eivät tällä alalla ole vähäisiä. 12. Nainen, jonka rakkauden Ulrich valloitti heidän keskusteltuaan urheilusta ja mystiikastaMutta menestyvän miehen takaa löytyy aina lopulta nainen. Niin tässäkin tapauksessa. Tosin on kyllä vähän epäselvää, saattaa löytyä vielä useampikin. Ei ole selvästi vielä Ulrich vakiintunut. Tässä kuitenkin löytyy sillä tavoin hyvä ehdokas, että nainen ihailee Ulrichia. Kysymyksessä on Bonadea, Hyvä Jumalatar, joka löytyi hädän hetkellä, kuten edellä on kuvattu. Sitä paitsi tässä on sellainen pikku mutka matkassa, että nainen on naimisissa ja vieläpä hyvin huomattavassa asemassa olevan miehen kanssa. Mutta mies on hirviö. Nykykielen käytön mukaan sovisnistisika. Kuka nyt sellaisen kanssa voisi tulla toimeen. Niinpä nainen oli oppinut pettämään miestään. Ei ollut Ulrich ilmeisesti ollenkaan ensimmäinen partneri. 13. Nerokkaan kilpahevosen avulla Ulrich kypsyy tietoiseksi ominaisuuksien puutteestaanTässä se vasta merkillinen otsikko on. Nerokas kilpahevonen ja ominaisuudeton mies. Nyt jo puhutaan Ulrichin yhteydessä professuurista ja dosentuurista. Kuitenkin tullaan siihen tulokseen, että kysymyksessä on ansioistaan huolimatta vain nk lupaava nuori mies. Ja niinhän se onkin, ettei kysymys ole oikeasta hevosesta, vaan Ulrichista, joka on kuin 'nerokas kilpahevonen', 'en idologisk spöke', 'ideologinen kummitus' kuten käyttämässäni ruotsinnoksessa sanotaan. Hän parantelee ennätyksiään kuin urheilija sentti sentiltä ja kilo kilolta. Ulrich pitää työskentelyään tieteen parissa ikään kuin karkaisuprosessina (härdningsprocess), eräänlaisena treenauksena. Ja voi hyvä hyssyrä, mihin hyppäkään Ulrich matematiikan jälkeen? Filosofiaan! Katsokaa vain, ettei ryhdy levittämään filosofisia ideoita ympäristöönsä kuten eräs toinen samanlaisen hyppäyksen tehnyt. On sentään joku ero: Ulrich on kokenut tämän metamorfoosin ymmärtääkseni alle kolmessakymmenessä vuodessa, kun sen sijaan se toinen tarvitsi puolta pitemmän ajan. Ärhäkät on käänteet nuorella miehellä. Ja paras vielä lopuksi, ihan kuin eläkkeelle siirtyisi: päättää pitää sapattivuoden. Onkohan lopulta sittenkin oikein nautiskelija, epikuurolainen koko mies?
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Korpela Asko 20080519 (20080519) o Ajk kotisivu o Musil o WebMaster