Kreivien ravitBerend tapaa molemmat kreivit ja kuulee, että hän joutuu (pyydetään) vedonlyönnin todistajaksi. Molemmilla kreiveillä on hevonen ja niiden juoksusta herrat ovat lyöneet omituisen vedon. Jos kreivi Fermorin hepo voittaa, hän saa Sieversiltä kahdenkymmenen tuhannen ruplan korottoman lainan, jolla ei ole takaisinmaksuaikaa – siis lahjoituksen. Jos taas Sieversin hevonen voittaa, vieras saa samanlaisen lainan, mutta lisäksi hän sitoutuu vaikuttamaan päätöksentekijöihin niin, että Rakveren kaupunki voitta oikeusjutun. Näin siis Sievers asettaa rakverelaisten onnen riippumaan hevosista. Jotakin, mutta ei täydellistä sympatiaa kreivimme siis tuntenee rakverelaisia sukulaisiaan kohtaan, mutta ei aivan ehdotonta. Toisaalta ehkä hän tietää oman hevosensa paremmaksi, mutta mitä vain voi tapahtua. Voitto puolella hevosenmitallaKun Fermorin ratsastaja tutustuu rataan, hän jää kahden Berendin kanssa. Kreivi utelee, mikä rooli Berendillä on talossa. Berend miettii, mitä hän voisi paljastaa, ettei pilaisi Sieversin mahdollisia suunnitelmia. Krossille on ominaista kuvata tarkkaan päähenkilönsä harkintaprosesseja. Nuorukainen tyytyy lopulta sanomaan, että hän on kreivi Sieversin vieraana ja on myös tämän sukulaisten ystävä. Ennen kisaa juodaan vielä isännän suosionosoituksenaan omin käsin valmistamat kahvikupposet ja kuullaan hovin juoruja. Berend saa todistajana laukaista lähtömerkin pistoolilla. Kilpailun kuvaus saa lukijan jännittämään lopputulosta – myös Fermor odottaa kiihdyksissään naama punaisena. Berend miettii, että Fermor ei ilmeisesti haluaisi mieluusti vaikuttaa oikeusjutun tulokseen. Sieversin ratsu voittaa puolella hevosenmitalla, eli ei tulos ollut etukäteen mitenkään selvä. Ratsastaneet tallipojat saavat Sieversiltä palkkioksi kultakolikon. Voitonriemua ja häpeääKukkakaalikeittoa ryystäessään Fermor antaa ymmärtää, että oikeusprosessi on läpihuutojuttu. Ei edes tarvittaisi Berendin tarjoamia päätösluonnoksia. Perusteluilla ei ole merkitystä, sillä keisarinna ei ehdi tällaisia pikkujuttuja lukea, kuulee Berend hämästyksekseen. Sievers kertoo, että Berend on Rakveren kaupungin edustaja. Berend tuntee suurta voitonriemua, johon alkaa kuitenkin sekoittua ikävä häpeän tunne. Lukijakin ihmettelee, miten Berend tulee selviytymään vanharouvan edessä. Kyllähän tieto hänen vehkeilystään tulee joskus ilmi. Työpaikka siinä menee, mutta ehkä Sievers tarjoaa töitä? Antoihan hän nuorukaiselle starttiin käytetyn pistoolin muistoksi – ja muutoinkin kohteli tätä kuin vertaistaan. Eiväthän kreivit tosin mitään aatelisia aidosti olekaan, kuten Berend pohtii, mutta mahtavia miehiä kuitenkin. Berend on nyt kuitenkin Sieversin talutusnuorassa. Veikkaan, että makeankatkerasta voitosta hänen on maksettava vielä ehkä kovakin hinta. Kartanon krouvi tuhkanaBerend ratsastaa sekavassa mielentilassa Rakvereen. Kohtaaminen vanharouvan kanssa hermostuttaa. Vasta nyt hän alkaa oivaltaa petollisuutensa mittasuhteet. Aika venyvä omatunto nuorella miehellä on ollut. Yllätyksekseen hän havaitsee kartanon krouvirakennuksen tuhkaläjänä. Tapahtumasta on se etu, että Berendin ei tarvitse astua vanharouvan silmien eteen, sillä tämä on matkustanut Tallinnaan valittamaan tuhopoltoksi epäilemästään tulipalosta ja hän jääkin sinne pitemmäksi aikaa. Berendin viivytysKartanossa Tiio – muistaakseni palvelustyttö – kertoo tapahtumasta tarkemmin. Oli ukkostanut ja joku epäili salamaa, mutta kartanossa diagnoosi on selvä. Vain harvat kaupungin miehet olivat sammutustöissä ja hekin vain ”näön vuoksi”, sanottiin kartanossa. He olivat jopa estäneet vanharouvalle uskollista Krudopia pelastamasta rakennuksesta tavaraa. Mies oli kopautettu tajuttomaksi. Maade oli pelännyt liekkejä ja meteliä – hän oli huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen. Pojan nimeksi oli annettu Karl – ehkä kreivi Sieversin mukaan. Tiio kietoo kätensä Berendin kaulaan ja vetää tämän puoleensa – siksi Berend ehtii apteekkari Richmannin luo vasta kello kahdeksan jälkeen illalla. Mitähän jälkiseurauksia tästä viivytyksestä tulee, kun nuorella miehellä eivät taida ehkäisykeinot olla oikein hallinnassa? Poikaa on petetty?Apteekkarin luona maistellaan useita pikarillisia ja jutellaan ajankohtaisia. Käkisalmen ryhmentti oli poistunut yllättäen kaupungista, joten rasitus on siis ohi. Krouvari Rosenmarkia epäillään tuhopoltosta – kilpailullisista syistä. Apteekkari ei moista usko. Berend miettii paljonko paljastaisi Richmannille matkastaan. Lopulta hän kertoo aika paljon – turhamaisuuttaan ja likööripäissään. Ei sentään kreivien vedonlyöntiä. Syntyy väittely, melkeinpä riita, kun apteekkari epäilee, että ”poikaa” (27 v.) on puijattu. Apteekkari ei usko Fermorin täyttävän lupaustaan (kun ei tiedä vedonlyönnistä) vaan todistelee esimerkkien voimalla, miten valtaapitävät aina puijaavat kansaa. Kaikki kansan aseman kohennukset tähtäävät vain siihen, että keisarinna saa tuoretta tykinruokaa armeijaansa ja virkamiehiä tarpeisiinsa. Berend vakuuttaa, että ei uskonut herroja alkuunkaan, ja hänen todellinen uskonsakin Rakveren asian onnistumiseen alkaa rakoilla pahasti.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |