Neuvoton BerendBerend pohdiskelee kuumeisesti, mitä hänen ja Maaden välillä oikein tapahtui. Rakastaako tyttö häntä, vaikka on kihloissa krouvarin kanssa? Pitäisikö Berendin hylätä koko Rakvere ja lähteä Tallinnaan – Maaden kanssa? Näistä mietteistä huolimatta hän jää kuitenkin paikoilleen virkaansa hoitamaan. Leskirouvaa Berend ei uskalla enää katsoa silmiin – ettei paljastaisi kaksinaamaisuuttaan. Hän miettii, että nuo ryppyiset kädet maksoivat pommin laatijoille palkkion – ilmeisen pienen, sillä näillä ei ollut varaa kunnon ruutiin. Hieman kuvataan kotiopettajan työtäkin: hän saa ihmeekseen villit pojat jotenkuten kuriin ja järjestykseen. Kalda-alunenSunnuntaikävely vie Berendin Kalda-alusen Jaakin kaivonvintille janoaan sammuttamaan. Mikä lienee tuo ”Kalda-alunen” – tarkoittaako se kartanon alustalaista? Jaak oli yksi ruoskituista, ja Berendin kysyttyä, miten näin kävi, Jaak kertoo koko tarinansa. Hänen isoisällään oli ollut talo ja maapalanen, mutta mullistusten seurauksena tieto tästä hävisi. Jaaki ei pysty todistamaan oikeuttaa maahan ja edes vapauttaan. Kartano on ruvennut pitämään häntä maaorjana tai vähintään taksvärkkiin velvollisena – torpparina. Oikeuksien perääminen johti siis hänenkin tapauksessaan ruoskimiseen. On oikeuslaitosten toiminta noista ajoista parantunut: oikeusjutun hävinnyt voi kyllä joutua maksamaan vastapuolen kulut, mutta terveys ja vapaus sentään säilyvät. Krouvarilla oli tähän oikeudenkäyntiin yllyttämisessä aktiivinen rooli. Hänen ansiotaan myös oli, että tuomittuja ei ajettu asuinpaikoiltaan tiehensä, kertoo Jaak. Kaksi petettyä ja pettäjääBrendan kääntää vielä viimeisiä asiakirjoja. Kaupunkilaisten asema näyttää niiden valossa melko hyvältä. – Kaupungilla liikkuessaan hän huomaa krouvarin palanneen matkaltaan. Mennään krouvarin luo ryypylle, ja pelehtiminen Maaden kanssa tulee elävästi Brendanin mieleen kun hän joutuu tuijottamaan lampaantaljalla peitettyä vuodetta. ”Rosenmark ja minä, kaksi petettyä ja pettäjää samalla kertaa”, miettii Brendan. Rosenmark ehdottaa Brendanille kokousta, jossa tämä selittäisi valitulle joukolle kaupunkilaisia mitä papereista ilmeni. Maade opettelee hienoja tapojaMaaden muisto piinaa miestä, vaikka hän välillä jo luulee päässeensä asiasta henkisesti eroon. Eräänä iltana hän ei enää jaksa kestää epätietoisuutta, vaan tekee asiaa ja vierailee suutarin talossa kysyäkseen, mitä Maade heistä kahdesta ajattelee. Berend kuulee ilokseen, että suutari on Tallinnassa, mutta sitten tukee sokki: suutari on viemässä Maadea sinne herrasväkeen palvelukseen oppimaan tapoja. Tähtäimessä ovat häät keväällä krouvarin kanssa. Berend tuntee alemmuuden tunnetta – hänen oppineisuutensa ei enää kompensoi krouvarin taloudellista nousua. Mies on rakentamassa uutta taloa, ja tuulimyllyn suunnittelukin on pitkällä. Krouvarista on kehittymässä paikallinen mahtimies, jos kaikki menee hyvin. Mitä Berendillä olisi tarjottavanaan Maadelle, ei paljon mitään – paitsi rakkautensa? Salainen kokousBerend menee aikaisemmin mainittuun kokoukseen pitämään alustusta tutkimistaan papereista valitulle joukolle rakverelaisia. Hän antaa papereista saamansa varsin optimistisen kuvan kaupunkilaisten oikeuksista. Berend pitää esiintymisestä, mutta samalla häntä pelottaa, että juttu kulkeutuisi leskirouvan korviin. Krouvari tuntuu olevan jonkinlainen primus motor tässä prosessissa. Monet paikalla olijoista ei puhu mitään. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta keisarinnalle lähetetyssä anomuksessa on lähes 30 000 ruplan vahingonkorvausvaade Tiesenhauseneille! Tuskin mitään saadaan, toteaa krouvari. Mitä pitäisi nyt tehdä? Päätökseksi jää, että katsotaan vielä ja odotetaan vuoden loppuun, tuottaako keisarinnalle lähetetty kirjelmä tulosta. Kiirettä pitääBerend kokee melkoisen henkisen iskun, kun hän kuulee räätälireissullaan, että krouvari Rosenmarkin ja Maaden häitä on aikaistettu pidettäväksi Martinpäivänä, eikä vasta keväällä. Maaden sivistämishankekin jää siis kesken, samoin krouvarin rakennushankkeet. Lukija uumoilee, että Maaden ja Berendin kanssakäyminen krouvarin asunnossa olisi kantanut hedelmää, aiheuttaen tämän hopun. – Berend menee uteliaisuuttaan kirkkoon ja näkee morsiamen pelokkaana ja kalpeana. Johtuuko se vain siitä pelästyksestä, jonka kärrynpyörän irtoaminen vaunuista matkalla kirkkoon aiheutti, vai jostakin muusta? Siinäpä Berendille päänvaivaa. Maaden myöntävää vastausta papin kysymykseen tuskin kuullaan, mutta niin vain liitto vahvistetaan.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |