Asko Korpela
03 Rosenmargiga kihlatud

Kross: Pietarin tiellä 20120115-2307

Siinä se on otsikossa tämän lukujakson pommi! Mutta arvattavasti ei jää tämä asia tähän. Yhä enemmän harmittaa, ettei muistu mieleen 15 vuoden takaisesta lukemisesta mitään yksityiskohtia. Toisaaltahan tietysti on mukava lukea kuin uutta. Minä en ole niitä henkilöitä, jotka katsovat etukäteen juonen ratkaisun.

No jo on dokumenttia!

Kross marssittaa näyttämölle tukehduttavan määrän dokumentteja, joista nyt sitten pitäisi muodostua aukoton ketju vahvistuksia Rakvere mõisan omistussuhteita. Alkupiste lyödään ’isolla lekalla’ lautaan: ’Meie Gustaff Adolff, Jumala armust rootslaste, gootide ja vendide Kuningas, Soomemaa Suurvürst, Eestimaa ja Karjala Hertsog ning Ingerimaa Isand, kuulutame ja tunnistame avalikult… Ja kaikki mahdolliset esi-isät ja sukupolvet selvitetään ja kaikki, kaikki… Mutta mitä jää käteen? Takerrutaan itse paikkaa koskevan sanamuodon epämääräisyyteen. ’… kaksküment adramaat lossile kõige ligemal asuvaist põldudest ja maadest’. Mitä tämä loppujen lopuksi tarkoittaa? – ’..võib-olla veeti kuningat tookord alt…? Võib-olla sõnastati talle allakirjutamiseks antud läänikirja tekst meelega nii uduselt?! – Eikö vain ole tuokin niin sukuista tekstiä, että sellaisenaan suomalainen ymmärtää? (meelega-tahallaan; tuskin muuta apua tarvitaan; avainsana ’uduselt’ on ilman muuta selvä). – Ei voi muuta kuin ihmetellä: paperi toisensa jälkeen tarkastetaan. Tarkkana on oltava: onko paperin kohde aina samalla tavalla ja täsmällisesti määritelty? Ei ole muuta mahdollisuutta kuin sanatarkka saivartelu.

Salaperäinen Maade

Tuleeko se vai eikö tule? Ei se varmaan sittenkään tule. Ei oikein vaikuttanut sittenkään lupaavalta. Juhaniahan se silloinkin tuli etsimään. Mitä kummaa on Maaden ja Juhanin välillä? – Aga ta tuli ikkagi! Sel samal laupäeva õhtul! – Ovi kiinni ja tunnelma alkaa tiivistyä. Kylmät kädet lämmitetään. ’Saad aru, see on nende paberite pärast, millega ma siin-’. Paberid, paberid… Mutta Maade onkin yllättävän kiinnostunut juuri papereista. Entä tämä avainlause: ’Alles takkajärele sain ma aru, et olin neist asjust pajatamise õhinas oma järi enesele koguni märkamata – või jumal teab – toll tollilt Maadele ligemale nihutanud.’ Jaa, jaa lähelle nihutanud… ja toll tollilt (=tuuma tuumalta) - niin että lämpö alkaa huokua ja ’kõrva-äärsed’ hiussuortuvat kutittaa.

’Rääkige nüüd midagi iseendast –’ – Eihän tämä Maade mikään peräkylän prinsessa olekaan, vaan on tavoista perillä. Nyt ’nukerretaan’ veinipudeli lahti ja ’peigemees’ (sulhasmies) tarvitsee jo rohkaisuryypyn ja heti perään toisen. 26 ikävuodestaan huolimatta vaikuttaa kokemattomalta naisasioissa ja itsekin sellaiseksi itsensä tuntee. Saa kuitenkin soperretuksi: Rakeveren asia on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on, että ’ma leidsin siit sinu’. Ja sitten seuraa jos mitä hempeyksiä. ’Kas mäletad sida ja sida?’ (muistako sitä ja sitä?). Sitten jo ’nihutetaan’ lambanahkalekin jne. On tämä Maade merkillisen osaava… Sitten nousee äkisti pystyyn: minun pitää nyt mennä… Sovitaan nyt kuitenkin tapaamisesta. Milloin? ’Ei. Ära tule –’ … Ja se pommi. Kovalla äänellä ulkona: ’Ma olen Rosenmargiga kihlatud.’ – Ja lükkas veidra väljapoole avaneva ukse enese järel kinni. – Siinä sitä ollaan!

Vähemmästäkin mies halvaantuu!

’Ta sõnad halvasid mu paigale.’ – Mutta miksi se sanoi sen vasta nyt? Mutta ainakin ihan oikealla hetkellä tuli katkos, sillä kohta marssii paikalle Richmann – yllättäen, apteeker, eks ole? Hän on oikeastaan ainoa henkilö, jolla on todellista neuvotteluvoimaa nyt kysymyksessä olevien kummankin rintaman suuntaan – on molemmille osapuolille tarpeellinen mies, suorastaan korvaamaton. Ja seuraa varsin vauhdikas kertomus siitä mitä näissä asioissa on viime aikoina tapahtunut. Mukaan kytketään nyt paikallispolitiikkaa kouluja myöten. Ja lisää pabereita. ’Püstoleid’kin heilutellaan. Pelko pois! ja Matkaan. Keisarissa (keisarinnassa - eks ole?) saakka ’Peterburissa’ käydään. Oikein päästään muutaman viikon odotuksen jälkeen puheillekin. Tukka pystyssä kuuntelee sankarimme vanhemman miehen puheita ja joutuu tälle tunnustamaankin, että tämä on ’julge mees’. Hyvä kun saa tämä puhetulvan pysähtymään ja miehen ohjatuksi ovesta ulos. – Onpa meillä jämerä lähtö sille mitä tuleman pitää!

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela