|
Ja niin lähtee ruletti pyörimään. Kenkiä tarvitaan. Mutta loppujen lopuksi kengät ovat vain tekosyy, kahteenkin asiaan. Toinen on Berendilla päämiehen asioiden selvittely ja toinen on Maaden tapaaminen.
Molemminpuolinen intressi
Osoittautuu, että ’kingisepalla’ kenkäsepällä on myös intressi tavata Berend eikä vain toisin päin. Kohvit tarjotaan eikä maksusta ole väliä. Pitsklaasit tuodaan esiin. Voi, kuinka muistuu oma ensi tapaaminen nyt jo 30 vuoden takaisten ystävien kanssa. Urkukonsertissa oltiin, nyt jos sanon, että Niguliste kirkossa niin voi mennä väärinkin. Mutta isossa kolkossa kirkossa ja latvialainen urkutaitelija. Konsertin jälkeen Oru tänavalle taloon numero 9. Siellä nyt jo edesmenneen Volli-pappa Kallasten kanssa nimenomaan pitsit nostettiin. Olen muistavinani ihan varmasti, että kolme. Ja juttu luisti. Sitä tilaisuutta sitten aina muisteltiin. Siellä asuvat Kallastet vieläkin ja ovat laajentaneet ja viimeksi toivottaneet tervetulleeksi katsomaan, ehkä ensi kesänä. Volli kuoli pari vuotta sitten melkein 90-vuotiaana, puoliso Õie elää ja on jo täyttänyt 90.
Vannutakse piibeli peal
Muistaen, että Kross opiskeli lakia, en muista kuinka pitkälle, se näkyy kaikissa hänen tarinoissaan. Monesti varsin konstikkaita juonia, mutta aina selvä lakimiehen ote. Eikä lipsahda käsistä. Nytkin tässä omistusoikeutta kaivetaan historian hämärästä saakka. Selvää näyttöä ja paperia on kaikista käänteistä. Sopivasti on kenkämestarin kaveri ’körtsmik’ eli kapakoitsija, joten ’köömne’ (kumina) ym napsist jätkub eli piisaa. Mutta naisiahan ei näihin asioihin sotketa, joten Maade ja äitinsä saavat mennä taustalle, kun itse asioista on puhe. Asiat ovat tärkeitä, joten ei auta kuin vannoa ’piibli peal’, eikä riitä vasen käsi vaan pitää panna oikea. Mutta tämähän on hyvä vain, lisäsäie sitomaan mieluisaan suhteeseen kenkäsepän perheeseen.
Dokumentteja piisaa
Sitten seuraa kaksikin pitkää kappaletta latinaa. ’Ericus, Dei gratia, Danorum Slavorumque Rex’ – Eerik, jumala armust taanlaste ja slaavlaste(!) kuningas. Ja ’Woldemarus Dei gratia Danorum Slavorum Rex’... Kyllä pitäisi olla varma asia rakverelaisten oikeus ’klaarim kuin klaar’. Ja vielä luetellaan lisää asioita aina ’sõnnikuveota’ (sonnanajoa) myöten. ’Te panite need paberid saksa keelde ümber?’ Taas vähän oudot sanat, mutta juuri sillä tavoin helposti ymmärrettävää, kuten naapurin kieli alusta loppuun: paperit saksaksi käännetty. Apteekkarikin on juonessa mukana ja täyttelee puolestaan laseja. Ruotsin mahtava kuningas Kustaa Adolfkin mainitaan. Isännät joutuvat toimittelemaan asioitaan, mutta Berendille varataan mahdollisuus käydä talossa tekemässä omia tutkimuksiaan. – ’Ma olen laupäeva öhtul siin tööl. Tule siis’. Ta pöördus om ummiskinga apsatil ümber ja lipsas sönalausumata välja…’ Mutta helppo arvata, että tavataan kyllä.
Saapa nähdä tuleeko vaikeuksia tästä kahdella vastakkaisella rintamalla toimimisesta Berendille. On vähän kiusallista, ettei vieläkään muistu mieleen 15 vuoden takaisesta lukemisesta asioiden kulku.
|