Rintanen Tapio 
3 Toistalon väki - perhekuvaus lasten silmin

1.Väinö ja Albert 

Pientä poikaansa taluttavan kapteenin henkilöllisyys on tässä vaiheessa arvailujen varassa. Matkan edistymistä seurataan nyt lasten tajunnanvirtana. Kolmivuotiaan Väinön näkökulma on välillä liki maan pintaa, välillä korkeuksissa isän hartioilla. Ohitettava Silja on hänelle hyvin läheinen; tytön olemuksesta Väinö aistii jotain aikaisemmasta poikkeavan murheellista. Lapselle tulee mielikuva teuraaksi viedystä Mansikesta. Ehkä Siljalla on nyt, tilansa paljastuttua, todella samanlaisia tuntemuksia. Vanhin veli Albert on koko jakson kantava tarinankuljettaja. Hän hillitsee nuorempaa veljeään Antonia, joka on villiintyä edempänä kulkevan ikätoverinsa Akun tempuista. Aku vaikuttaa kovin kurittomalta veitikalta, joka ei kunnioita Aapisen kuulustelija Taalruutia eikä omia vanhempiaan. Äitiään kotona ämmäksi kutsuva Aku on tavoiltaan aikaansa sata vuotta edellä. Seurakuntaelämä näyttää olleen monipuolista ja ihmisiä velvoittavaa: raamatunselitykset Langholmassa. Ehkä tässäkin on pohjaa usein viljellyille raamatunlauseille ja vertauksille eepoksen henkilöhahmoihin.
 

2. Äitiyden Korkea Veisu 

Voisi kuvitella, että tämä kappale olisi joskus esitetty luentana jossakin lounaissuomalaisessa äitienpäiväjuhlassa. Vai oli äiti Langholman talosta. Tämä on kuin jännitysromaani, jossa ei arvailla murhaajaa vaan henkilöiden keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Mahtaako joku piiriläisistä laatia verkostokaavion asiasta? Mihinkähän ajanjaksoon tämän kirjan tapahtumat voitaisiin sijoittaa verrattuna kahteen edelliseen opukseen? Tässä kappaleessa on mieto viittaus nälkävuosiin.
 

3. Merimies on ajoittaisisä 

Lapsilleen kapteeni ja muutkin merenkyntäjät ovat vain harvoin näyttäytyviä hahmoja, mutta sitäkin ihmeellisempiä ulkomaan hajuineen. Suomen toisella äärellä alkaa vähitellen muotoutua vastaavanlainen ammattikunta, tukkijätkät. Talvet savotoilla ja keväät uitoilla kiertelevät isät tuoksuivat pihkalta ja pikiöljyltä. Heidän kotiinpaluunsa oli proosallisempi kuin kapteenin saapuminen, mutta molemmissa tapauksissa varsinkin pojille mieluisa siirtyminen naisten puheiden kuuntelusta miesten tarinoilla herkutteluun.

Palautetta: 

Vesa Nuolioja: Matka on tehty vuonna 1889 

VNU:  Kirkkomatka ei sijoitu nälkävuosiin, vaan matka on tehty vuonna 1889.(Katso 1-Kyliltä lähdetään-VNU). Volter Kilven äiti oli Langholman tytär ja isä muutti sinne naituaan tämän. Langholma sijaitsi Laupusessa eli kirkkoreitin kohdassa numero 1. Siinä mäellä oli kolmekin taloa. Kilven syntymäkoti ei kuitenkaan enää ole pystyssä, vaan se on aikoinaan palanut. Paikalle on rakennettu myöhemmin nykyinen Laupuksen lomakartano. Tällä hetkellä olemme menossa reitin kohdassa kolme eli Toistalossa (oikeassa elämässä Matintalo). Kuten kartasta näkyy, muutto Laupuksesta Koilan kylän Matintaloon ei ollut kuin muutaman kilometrin, mutta tietysti matka pikkupojasta pitkältä tuntui. Matintalo on edelleen pystyssä. Kilven isä osti pakkohuutokaupassa myös vieressä olevan Eerikintalon (joka on Ylistalon esikuva). Eerikintalo on edelleen jopa asuttuna. 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän.

Kirjoita tähän nimesi:

..ja sähköpostiosoitteesi:

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20010217 (20010217) o o AJK kotisivu o Kirkolle