Juuvanin vaari on tässä kohdassa keskeinen hahmo, vieläkin toimen mies, joka haluaa edelleen olla jollakin tavalla näkyvästi vastuussa yhteisistä asioista. Siksi hän kiiruhtaa veneelle edeltäpäin tehdäkseen havaittavaksi varsinkin ehkä itselleen, mutta tietenkin myös muille oman osuuteensa kirkkoveneen matkavalmistuksissa. Vaari osoittautuu entiseksi lautamieheksi ja lievästi kateelliseksi nuorempaa nykyistä lautamiestä Lahdenperää kohtaan. Hänen vanhoina hyvinä lautamiesvuosinaan lautamiehen piti olla "kuin lain taulun kiljuva sarana ja Herran Kiesus ruoska kädessä temppelin esipihalla!" Tämä oli hänen käsityksensä, eikä hän tuntunut hyväksyvän lainkaan Lahdenperän lauhkeampiluontoista virantoimitusta. Muuten tuo edellä oleva Kilven lainaus on taas mielestäni "Kiveä Kilvessä", eli tekstin voisi hyvin kuvitella myös Aleksis Kiven kirjoittamaksi. Lähtiessä
ratkaistaan myös helvarin varren pitelijä. Kun mukana on
myös Toistalon kapteeni, ei olekaan aivan itsestään selvää,
kuka veneessä pitää perää. Varmaankin tilanne
olisi ollut vielä aivan erilainen, jos Pukkila olisi sattunut olemaan
mukana. Nyt kuitenkin kapteeni ennakoi tilanteen näppärästi
ja asettui paattiin sillä tavoin että voi sanoa Lahdenperälle:
"... minä istun tällä puolen ruorin vartta ja sinä
oikealla kädelläsi hoidat sitä vapaammin!" Tämä
merikarhun huomaavaisuus kuitenkin toisaalta asetti paineita Lahdenperälle,
vaikka ei se luultavasti ollut lainkaan tarkoitus. Lautamies joutui pohdiskelemaan:
"Katseli sitäpaitsi vierestä Toistalon kapteenikin, ja oli häpeän
vuoksikin, koska helvari nyt kerta oli hänen hallussaan ja kapteeni
ymmärtänyt olla höyli, osoitettava, että maissakin
osattiin ja että merikomentoa syhyi maapakan isännänkin
kourapohjissa!"
|
||||
Palautetta |
||||
Leo Salo: Kilven sanasto
Vesa Nuolioja: Jälkipuheet ovat mukavia
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20010323 (20010304) o
o AJK kotisivu o Kirkolle