Salo Leo 
6 "Kumma ihmiskeko tuo väentäyteinen paatti"

Kirkkoveneen täyttymisen värikäs kuvaus on jälleen mestarin kädestä. Tällainen maakrapukin näkee mielikuvituksensa silmin koko hyörinän: "ihmistä tuli ja väkeä riitti, sillan parras aina tunkemalti täynnä ja purkumalti sulloillaan, vaikka alinomaa läiski ja yhtä mittaa silahti, milloin keskipaatin piitoilla tai keulapakan kansilla, takapuolen tuhdoilla tai parraslaudan syrjillä, kun nuorta loikahti ja vanhaa vaappui, notkeata lennätti ja kankeata kapusi, lasta ja miesikäistä, muorinkyykkää ja neidonvirpaa, pojanhuiskaa ja isännän verkkaista, roiman tasajalkaa tai sivuhivun varovihkaa, ketterän kippaa tai tämmikkään tanaa, sirosen suihkaa tai kömpelön poukoin yksin ja kaksin, kolmisinkin kerraltaan yht’aikaa tai vuoroa varoten sinkasi itsensä tai keinotellen livahti parsien notkoilta paatin keikuille, kuinka kukin pääsi, tilan umpi salli ja väen ahto päästi." 

Juuvanin vaari on tässä kohdassa keskeinen hahmo, vieläkin toimen mies, joka haluaa edelleen olla jollakin tavalla näkyvästi vastuussa yhteisistä asioista. Siksi hän kiiruhtaa veneelle edeltäpäin tehdäkseen havaittavaksi varsinkin ehkä itselleen, mutta tietenkin myös muille oman osuuteensa kirkkoveneen matkavalmistuksissa. Vaari osoittautuu entiseksi lautamieheksi ja lievästi kateelliseksi nuorempaa nykyistä lautamiestä Lahdenperää kohtaan. Hänen vanhoina hyvinä lautamiesvuosinaan lautamiehen piti olla "kuin lain taulun kiljuva sarana ja Herran Kiesus ruoska kädessä temppelin esipihalla!" Tämä oli hänen käsityksensä, eikä hän tuntunut hyväksyvän lainkaan Lahdenperän lauhkeampiluontoista virantoimitusta. Muuten tuo edellä oleva Kilven lainaus on taas mielestäni "Kiveä Kilvessä", eli tekstin voisi hyvin kuvitella myös Aleksis Kiven kirjoittamaksi. 

Lähtiessä ratkaistaan myös helvarin varren pitelijä. Kun mukana on myös Toistalon kapteeni, ei olekaan aivan itsestään selvää, kuka veneessä pitää perää. Varmaankin tilanne olisi ollut vielä aivan erilainen, jos Pukkila olisi sattunut olemaan mukana. Nyt kuitenkin kapteeni ennakoi tilanteen näppärästi ja asettui paattiin sillä tavoin että voi sanoa Lahdenperälle: "... minä istun tällä puolen ruorin vartta ja sinä oikealla kädelläsi hoidat sitä vapaammin!" Tämä merikarhun huomaavaisuus kuitenkin toisaalta asetti paineita Lahdenperälle, vaikka ei se luultavasti ollut lainkaan tarkoitus. Lautamies joutui pohdiskelemaan: "Katseli sitäpaitsi vierestä Toistalon kapteenikin, ja oli häpeän vuoksikin, koska helvari nyt kerta oli hänen hallussaan ja kapteeni ymmärtänyt olla höyli, osoitettava, että maissakin osattiin ja että merikomentoa syhyi maapakan isännänkin kourapohjissa!"
 

Palautetta 

Leo Salo: Kilven sanasto

Leo:  Monet tuntuvat joutuneen tavallani pohdiskelemaan Kilven käyttämien sanojen merkitystä ja vivahteita. Perusteellisimmin tähän näyttää syventyneen Asko Korpela.

Tuntuu että Kilvellä on myös aivan omia kuvailevia sanoja jotka eivät olisi tuttuja myöskään Kustavin murteen tuntijoille. Olisi mielenkiintoista kuulla tästä joltakin kustavilaiselta. Luulisi Kilven kielenkäyttöä joskus tutkimusmielessä verratun paikalliseen murteeseen? Toki esimerkiksi jollain Taavi Kilvellä olisi aika vankka sormenpäätuntumakin asiasta niin ettei varsinainen tutkimus enempään ehkä pystyisikään.

Sanojen merkitys paljastuu vähitellen Kilven tekstejä lukiessa, kuten Asko Korpelan esimerkkisanan ”upi” jonka taustalla tuntuisi olevan sana ”upoksissa” , mutta jonka erilaisia merkityksiä ja vertauskuvallisiakin tulkintoja joutuu koko ajan hakemaan kun se esiintyy hyvinkin erilaisissa yhteyksissä.

Toisaalta jotkut Asko Korpelan ”sanakirjan” sanoista ovat jotenkin sellaisia, että tuntuu että ne itse selittävät itsensä, mutta silti tuntuu mahdottomalta tai ainakin vaikealta selittää niitä muilla Suomen kielen sanoilla. Ehkä olen ymmärtänyt joitakin sanoja toisaalta väärinkin kun olen selittänyt niitä omaa eteläpohjalaista murretaustaani vasten. Kuitenkin sieltä löytyy yllättävästi samoja tai samankaltaisia sanoja, joten on houkuttelevaa tulkita niitä ennestään tuntemistaan merkityksistä käsin. Tietenkin vain siinä tapauksessa että tulkinnat sopivat asiayhteyteen.

Tuntuu siltä että tässä tilanteessa, kun tekstien kirjoittamisesta on jo niin pitkä aika, tulkitsemme niitä välttämättä omasta kieliympäristöstämme käsin. Siinä on sama tilanne kuin olen huomannut olevan murteiden tulkitsemisessa. Eri henkilöt joutuvat melkein käsirysyyn erimielisyydestä siitä mitä joku murresana tarkoittaa. Kuitenkin kummankin perustelut saattavat rakentua paljon myöhäisemmän kielellisen kokemuksen pohjalle tai heikompien murteentaitajien puheen kuuntelulle kuin pitäisi. Lisäksi kaikenlaiset väärinmuistamiset ja virhetulkinnat ovat aina rasitteena.

Murteilla kuten myöskään Kilven kielellä ei lisäksi ole mitään kielitoimistoa joka sanoisi ehdottoman totuuden. Parhaiten Kilven kieltä ymmärtävät varmasti ne jotka ovat lähtöisin hänen lähiympäristöstään, mutta eivät varmasti hekään täysin.

Tuntuu itse asiassa aika tärkeältä että Asko Korpelan aloittama Kilpi-sanakirja edistyisi. Olisikohan ketään vanhaa kustavilaista kirjailijan lähipiiristä, joka voisi myös tarkistaa sanoja. Meikäläinen ei ainakaan uskalla ottaa mitään kantaa niihin. Oma kielellinen taustani on liian kaukainen. Rohkenen vain tulkita Kilven tekstiä ääneti omassa mielessäni. Siitä ei tule ainakaan jälkipuheita. 

Sat, 17 Mar 2001 15:54:24 +0200 (EET)
leo.salo@pp.verkkotieto.fi
 

Vesa Nuolioja: Jälkipuheet ovat mukavia

Vesa:  Leo: "Tuntuu itse asiassa aika tärkeältä että Asko Korpelan aloittama Kilpi-sanakirja edistyisi. Olisikohan ketään vanhaa kustavilaista kirjailijan lähipiiristä, joka voisi myös tarkistaa sanoja. Meikäläinen ei ainakaan uskalla ottaa mitään kantaa niihin. Oma kielellinen taustani on liian kaukainen. Rohkenen vain tulkita Kilven tekstiä ääneti omassa mielessäni. Siitä ei tule ainakaan jälkipuheita."

Pirkkohan se taisi sanoa, että nykyisin Kustavissa on vain kymmenen "kihlakunnallista" asukasta. Ihme olisi, jos niin pieneen määrään monia kirjailijoita sopisi, jotka tuollaista työtä voisivat tehdä. Noista jälkipuheista: niitä ei onneksi tarvitse pelätä. Tuntuu oikeastaan siltä, että tässä lukupiirissäkin inspiroivimmat puheet ovat olleet eräänlaisia jälkipuheita varsinaisten tekstien jälkien ja usein asiasta poiketen. 

Mon, 19 Mar 2001 19:05:01 +0200 (EET)
vesanuo@kymp.net
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Leo Salo ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010323 (20010304) o o AJK kotisivu o Kirkolle