Mitä Kilveltä opimme
1 Alastalon salissa - yrittäjyyden nappikuvausOlen maanviljelijän poika. Ehkä sen vuoksi olen aina pitänyt maanviljelystä suuressa arvossa. Se on peruselinkeino, leivän antaja. Ja maanviljelijä on minun silmissäni ennen kaikkea pienyrittäjä. Pienyrittäjä on innovoijana ja riskinkantajana meidän talousjärjestelmämme ydin siinä missä massatuotantokin. Molempia tarvitaan. Yhteen aikaan keksin ryhtyä systemaattisesti etsimään ja lukemaan pienyrittäjyyttä kuvaavaa kirjallisuutta. Alastalon salissa liittyy erittäin ansiokaasti tähän joukkoon, vaikken tätä kirjaa siinä mielessä käteeni ottanutkaan. Itse asiassa vasta nyt tulen ajatelleeksi sen liittymistä tähän aikaisemmin lukemaani pienyrityskirjallisuuteen - vai manitsinko siitä sittenkin jo Alastaloa lukiessamme? Joka tapauksessa tässä pieni luettelo:19870912 653 ita 3 Bacchelli Il mulino del Po I 19880103 665 ita 3 Bacchelli Il mulino del Po II 19880111 787 ita 3 Bacchelli Il mulino del Po III 19890714 395 pol 2 Prus Lalka I 19890919 486 pol 3 Prus Lalka II 19901012 759 ger 3 Mann Thomas Buddenbrooks 19910627 470 fra 3 Zola Au Bonheur des Dames 19910719 759 ger 3 Mann Thomas Buddenbrooks (2. kerta) 19910806 355 fin 3 Reymont Wladyslaw Talonpoikia I 19910807 366 pol 3 Reymont Wladyslaw Chlopi I 19910822 368 fin 3 Reymont Wladyslaw Talonpoikia II 19910823 462 pol 3 Reymont Wladyslaw Chlopi II 19930413 534 eng 3 Steinbeck John East of Eden 19930528 389 swe 3 Bergman Hjalmar Markurells i Wadköping 19930615 826 fin 3 Kilpi Volter Alastalon salissa 19940710 309 swe 2 Bergman Hjalmar Chefen fru Ingeborg 19941202 298 dan 3 Blixen Karen Den Afrikanske Farm 19990327 740 hun 3 Mann Thomas A Buddenbrook ház 19990509 490 hun 2 Jókai Mór Fekete gyémántok 20000307 431 swe 3 Kilpi Volter I salen på Alastalo 1 20000523 218 por 3 Flaubert Gustave Madame Bovary 20000606 421 swe 3 Kilpi Volter I salen på Alastalo 2 [22 kirjaa, 11181 sivua, 10 kieltä]Eipä luettelo olekaan niin pieni kuin ennen kokoamista ajattelin. Sitä paitsi on vielä kirjoja, joissa tämä yrittäjyyden aspekti on huomattavan voimakas, vaikka ei olekaan kirjan pääsisältö kuten ehkä tämän luettelon kirjoissa. Aivan äskettäin törmäsin erittäin hienoon artikkeliin, jonka sanomaan voin täydellisesti yhtyä. Se on Vesa Kanniaisen kirjoitus Kanavassa 1992. Otsikko yllättävä: Mika Waltari - Suomen merkittävin taloustieteilijä? Täysin vakavissani olen valmis hyväksymään tämän. Niin mahtava on Waltarin ote ennen kaikkea Sinuhessa, mutta myös muissa teoksissa kuten Kanniainen osoittaa. Mutta tavallaan Waltarin kirjoissa ei ole kysymys pienyrittämisestä, vaan paremminkin suuren luokan liiketoiminnasta ja se on täydellistä fiktiota - toisin kuin yllä olevan luettelon pienyrittäjyys. Ja Waltarilla se on vain sivujuonne, pääasia on elämänfilosofia, jonka suhteen Waltaria on käsittääkseni aina arvostettu filosofina. On vielä muitakin, mutta tässä pääasia on,
että Volter Kilpi Alastaloinensa liittyy saumattomasti joukkoon. Pekka
Pihlanto on myös käsitellyt Alastaloa tunneälyn
kannalta taloustieteen näkökulmasta, mutta sijaa olisi monipuolisemmallekin
tarkastelulle. Tässäkin joudutaan toteamaan, että taiteen
keinoin pystytään monessa tapauksessa huomattavan pätevästi,
joskus jopa paremmin kuin tieteen keinoin tavoittamaan mitä erilaisimpia
ihmiselämän aspekteja, kuvaamaan myös esimerkiksi taloudellista
käyttäytymistä. Hauskasti on Alastalon salissa vielä
yrittäjyys kahteen kertaan kirkastettuna, kun on Alastalon pyörittämä
parkin rakentaminen ja merenkulku ja sitten vielä sen sisällä
rankasti pelkistettynä yrittäjyyden samalla kertaa sekä
irvikuva että monia oleellisia aspekteja sisältävä
Albatrossin tarina.
2 Pitäjän pienempiä - kosketusta lapsuusmuistoihinVaikkei lapsuuteeni liitykään mitään Pitäjän pienemmissä kuvattua Ylistalon tuvan miljöötä, talvea viettävine loismiehineen, niin muuten on itselleni tuttua se maatalouteen liittyvä elämänmuoto, jota tässä kirjassa kuvataan. En ehkä voi sanoa, että tätä asiaa jotenkin olisin oppinut, mutta ikäänkuin 'vanhan kertauksena' se nousee kirjasta eteeni. Eikähän tässä osassa ole kysymys vain yhden talon tuvasta, vaan maatalousyhteisöstä laajemminkin. Vain kaiken liittyminen tavalla tai toisella laivanvarustukseen on itselleni uutta. Ehkä voidaankin sanoa, että sitä sitten opin tästä osasta.Aivan erityisesti mieltäni kiehtoi ja yhä kiehtoo navigointi. Kaaskerin Lundströmin tarina on yksi väkevimpiä, huomattava osuus on tietenkin Kustavissa viime kesänä nähdyllä Juha Hurmeen dramatisoinnilla. Tämä kirja opettaa myös elämänfilosofiaa hyvinkin dramaattisten ihmiskohtalokuvausten kautta. Jo Pitäjän pienempiin liittyi loppupyöristyksenä esseen kirjoittaminen aiheesta 'Mitä opimme...?'. Yhä on minulla ainoana kirjoittamatta. Silloin kun se olisi pitänyt tehdä, pyöri mielessä vain yksi asia: Haluaisin tehdä saman kuin Lundström, omin käsin ruumisarkun itselleni. Motiivikin oli sama kuin Lundströmillä: ettei olisi kenenkään vaivoiksi. Luulen jostakin saaneeni tietää, että joku poppoo olisi tällaista nikkarointimielessä askaroinutkin. Meilläkin on Nilsiässä nuorisoseura, jonka perustajajäsen olen ja nuorisoseuralla on talo, entinen koulu. Minua yhä kiehtoo ajatus, että saataisiin aikaan arkuntekokurssi, niin kolkolta kuin se saattaa kuulostaakin. Itsestäni se ei ole kolkko asia, eikä se sitä ole mielestäni Lundströmin tarinassakaan. Onpahan vain väistämättömän lopun tunnustamista ja siihen asiallisesti varautumista, ei muuta. [ Itse asiassa kokoon taitettava
'pop-up'-malli säilytyslaatikoineen ja kantopusseineen on ideoitu
ja arkkusivu on jo pitkään ollut serverillä. Se joka osaa,
löytää toistaiseksi vain idean sisältävän
sivun melko helposti. Sitten kun piirustukset ovat konkretisoituneet -
jos se tapahtuu ennen esineen varsinaista tarvetta - ilmestyy myös
linkki samoin kuin on käytännössä käteväksi
osoittuneeseen laituriin ja
ensi kesän käytössä testautuvaan kompostoriin.
]
3 Kirkolle - kosketus kirjailijan lapsuuteenTämän mielestäni rosoisimman osan kiehtovimpia aspekteja on kirjailijan itsensä sijoittaminen kertomukseen. Näin hän ikäänkuin avoimesti tunnustaa työn ytimiä myöten omakseen. Kehtaan kuitenkin nimitellä tätä kirjaa 'rosoiseksi' ja teen sen juuri siksi, että mielestäni omakuvan liitoksen 'ompeleet' monessa kohdassa näkyvät ja tuntuvat ja hiertävät. Ehkä oli sattuma, että kiinnitin huomiota ikäänkuin ilmassa leijuvan kirjailijaenkelin pikkuvanhuuteen. Siitä en sitten enää irti päässytkään, vaan aina kun Albert tuli esiin, suhtauduin häneen arvioiden sitä, sopivatko hänen ajatuksensa sen ikäisen pikku pojan päähän vai ei, ovatko ehkä myöhemmin suurempana mietittyjä. Mutta onko tämäkään mikään oppi tästä kirjasta? Varsinkaan kun ei ole mitenkään tarkoitus seurata esimerkkiä ja kirjoittaa jotakin omasta elämästä.4 Kieli Kilven välineenäOppia sen sijaan näistä kaikista on Kilven kieli. Ei sitäkään ole tarkoitus ryhtyä varsinaiseti käyttämään tai jäljittelemään. Mutta oppia on se, kuinka omaperäinen kieli vetää puoleensa, houkuttelee maistelmaan ja pähkäilemään merkityksiänsä, sanojansa ja sanontojansa. Vahvistaa sitä jo ennestään mieleen syöpynyttä asennetta, ettäö kieli on ennen kaikkea väline, että kieltä pitää vaalia ja käyttää rohkeasti ja antaa piupaut auktoriteeteille. Me, kansa, teemme kieltä, asiantuntijat tutkivat sitä meidän jäljiltämme. Tässä suhteessa on vaikea kuvitella hurjapäisempää surffailijaa kuin Kilpi.Tätä kirjoitettaessa päivänsankari Agricola ehkä
raivasi ja uudisti kieltä tavallaan pakon edessä. Iso uusi sanoma
oli ulkoa päin tuotava. Siihen tarpeeseen oli työkaluja taottava
ja veistettävä varmaan melkein aamusta iltaan. Olisikin mukava
tietää Agricolan uudissanojen määrä ja jakaa se
hänen työikäisten elinpäiviensä luvulla. Saisi
tietää, montako sanaa päivässä tuotti. Aleksis
Kiven sanaston rikkaus on myös omaa luokkaansa, mutta Kiven sanankäytön
rikkaudessa ei ole pontimena sanojen puute, vaan niiden luonteva löytyminen.
Volter Kilvellä sen sijaan on aivan selvä pyrkimys tuottaa jatkuvasti
omaa sanastoa, ei puutteen ajamana, vaan kielen vivahteiden ja tehojen
rikastuttamiseksi, oman ilmeen korostamiseksi. Ehkä tämä
jälkimmäinen oli hänelle tärkeintä, tärkeämpää
kuin kenellekään muulle ennen häntä tai hänen
jälkeensä. - Siitä häntä kiitämme.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20010408 (20010408) o 
o AJK kotisivu o Kirkolle