Kanniainen Vesa
Mieleeni minun tulevi

2000

 

Mieleeni minun tulevi

1. Luomiskertomus.

Ihmistä askarruttanut kysymys maan luomisen kuvauksesta on samalla teoria suuresta pamauksesta.

2. Väinämöisen syntymisen ilmapiiri 

on autio, eksistentialistinen: hän tulee maailmaan ja sen yksinäisyyteen heitettynä.

 

3. Jungle

"Theory of jungle economy" on ollut itsenäni kiehtova teema siitä lähtien kun luin Goldingin Kärpästen Herran. Miten luotiin reviirit, miten hallittiin niihin liittyvät konfliktit, minkälainen voimatasapaino ja vallankäyttö syntyi ja miten yhteistoiminta ja sosiaalistuminen käynnistyivät?

 

4. Tammi ja aurinko

Auringon roolista löytyy alkukantaisten kansojen uskomukset ja viisaudet elämästä. He olivat totisesti oikeassa.

 

5. Innovaatiot

Missä vaiheessa tulevat innovaatiot? Pohjan piika jo kehittelee ampujan aseita. Innovaatioiden historia on aseiden, puolustamisen ja tuhoamisen historiaa. Alusta alkaen, tänään, ja huomenna. Kasken kaato, agraarisena ei-sotilaallisena innovaationa on alkua sille tielle, jolla ihminen lähti nostamaan elintasoaan. Kulttuurin alkusanat oli sanottu.

 

6. Siskon naittaminen ja kosto

Onko Pohjankin perällä veljellä ollut omistusoikeus siskoonsa? Suvun kunniako on vaatinut kostoa?

 

Toinen lukurupeama 13.2.2002

 

7. Kotka pelastaa Väinämöisen

Pelastusoperaatio perustuu useampaan motiiviin, joista viimeinen ("itselleni istumiksi") viittaa vastapalvelukseen. Vastavuoroisuus, palvelu ja vastapalvelu - sosiaalisen vuorovaikutuksen, sosiaalisuuden kantava voima niin hyvässä kuin pahassakin. Himppunen egoismia pyyteettömien motiivien ohella tai taustalla.

 

8. Väinämöisen itku

 

On tunteet vahvimmallakin. Miehelläkin.

 

9. Piian osa

 

Pitkä on ollut piiankin työpäivä.

 

10. Terapia

Louhi, Pohjolan emäntä näytti olleen aikamoinen aikansa terapeutti kuin myös sisar hento valkoinen.

 

11. Koti-ikävä

 

Oma maa oli mansikka Väinämöisellekin, muu maa mustikka.

 

12. Palkkio

Ei toista elämässä ilmaiseksi auteta. Palkkio pitää saada. Sampo.

 

13. Anoppi ja miniä

Jo siihen aikaan oli päämies-agentti asetelmia. Pohjolan kaunis tytär.

 

14. Kyllä ne naiset osaavat vaatia ja miehet kehua

Kovin oli vaativainen Pohjan neiti. Osasi Väinämöinen itseään kehua.

 

15. Palvelus ja vastapalvelus

Väinämöinen paljastaa raudan syntysanat ja saa vastapalveluksen, verenvuoto tyrehtyy.

 

16. Moraali

Ukon moitteet raudalle, moraalin ja eettisten normien julkituominen. "Paranna nyt paha tekosi". Teksti tulee kuin Raamatusta, valitettavasti siitä ei löydy sosiaalisen sopimuksen ainesta, endogeenista selitystä sille, miksi normisto on hyväksi eli miksi sen tuli syntyä.

 

17. Katuminen ja peliteoria

Väinämöinen katuu uhrattuaan Ilmarisen pimeään Pohjolaan oman päänsä päästimeksi. Mutta ei siinä kaikki: hän pettää Ilmarisen. Tämäntyyppiset asetelmat ovat tuiki tyypillisiä tämän päivän peliteoriassa ja toimialan taloustieteessä, duopoliteoriassa, hinnoittelussa: normiin sitoutuminen, kätketty käyttäytyminen. Väinämöinen toki meni ääripäähän.

 

18. Sampo

Ensimmäiset prototyypit epäonnistuivat. Vaikea oli Sammon tuottaminen, vaati luovuutta, innovatiivisuutta, ei ollut tavoiteltu lopputulos etukäteen edes määritelty. Sampo ratkaisi niukkuuden ongelman: jauhoa, suolaa, rahaa.

 

19. Pettäminen

Ilmarinen petettiin. Ongelma tunnetaan rahapolitiikan teoriassa aikakonsistenssiongelmana: keskuspankki (tässä esimerkissä Pohjan kaunis tyttö) uskottelee noudattavansa tiettyä politiikkaa mutta kun tulee sen vuoro tehdä siirto pelissä, toimii toisin. Tasapaino on tehoton ja pettäminen ei onnistu toistuvasti. Jeppe on tehnyt tehtävänsä ja Jeppe saa mennä.

 

20. Pilaava kasvatus

Taisi olla Lemminkäinen äitinsä piloille lellimä, kasvoi äitinsä hoivassa. Niin ne äidit. Sen verran oli äitinsä kuitenkin vieras, että neuvoi tavoittelemaan "vertaistaan" naista, ei ylhäisempää. Kyllikki puhuu kuin olisi harkittua tekstiä, haluaa vakaan ja turvallisen miehen. Niinhän ne sanovat mutta lurjuksiin kapsahtavat.

 

21. Sopimus

Syntyy sopimus, jossa mies ja nainen sitoutuvat sovittuihin periaatteisiin. Avioliittoteoria on yksi kiintoisimpia mikrotalousteorian esimerkkejä, joita käytän luennoilla päätöksenteosta, neuvottelusta epävarmuuden vallitessa, Bellmanin optimaalisuusperiaatteesta, riskinjakoteoriasta jne. Uudelleenoptimointi johtaa kummallakin sopimuksesta irtaantumiseen. Vanhemman sukupolven neuvot eivät kelpaa, kasvattavat vain uhmaa.

 

Kolmas lukurupeama 13.2.2002

 

22. Ylistys äidin rakkaudelle

Lemminkäisen irtaantuessa Kyllikistään ja lähtiessään muita naisia saalistamaan tullaan syrjähyppyjen ja sopimuksesta irtaantumisen teemaan. Yhteisomistus ei sitonut miestä eikä naista vaan sen aika tuli ilmeisimmin myöhemmin. Lemminkäisen ahneudella oli kuitenkin "paskainen" loppu. Miten moderni evoluutiobiologia nämä lainalaisuudet tulkitsee, jätän kirjoittamatta näkyviin vaikka siitä olisi jotain sanottavaakin. Äidin haravoidessa poikansa jäännöksiä korpin sanat "ehkä turskaksi tulisi" näyttävät suoranaiselta vinoilulta, veitsen kääntämiseltä äidin haavoissa. Kun heräsi henkiin Lemminkäinen, ei voinut olla äiti virkkomatta, että enemmän tiesi kuin poikansa, tiesi vesusen synnyn veestä. Ei tiennyt poika. Niin se nuoriso jo silloin vähemmän tiesi, vähemmän oli elämänkokemusta.

 

23. Väinämöinen manalan mailla

Kovin oli vahva kiihko taitojensa rajat löytää kun oli tehtävä matka manalaan, rajan tuolle puolen, Tuonelaan. Mahtoi olla matka opetus.

 

24. Oliko Vipunen TIEDE?

Väinämöisen ja Vipusen yhteenotto oli henkien taisto. Edustiko Vipunen, maailman synnyn selittäjä, tiedettä, joka nielaisee uteliaat aivot. Sai juoda Väinämöinen tiedon puusta. Syntyi vene.

 

25. Geenien kilpa, puolison valinta

Kalevalainen kuvaus pariutumisen vietistä on moderni ja ajaton. Kilpakosinta, kosijoiden turhamaisuus näkyy ihmisessä ja luomakunnassa. Sai nainen valinta, eivät vanhemmat päättäneet kenelle mennä. Äiti kuitenkin tiesi: Sammon takojalle, ei ikivanhalle Väinämöiselle. Niin ne naiset laskelmoivat. Pelin vastapuoli.

 

26 Bargaining, vedätys

Lemminkäisen neuvotteluasema ei ole vahva. Morsiamen oli, tämä saattoi ajatella kilpailuttavansa kosijat. Imee Ilmarisesta kaiken, mitä irti saa. Vasta kun oli kaikki vaatimukset ja lisävaatimukset täytetty, oli tytär saatavissa.

 

27 Oluen keksiminen

Oluen ja viinin keksiminen ihmiskunnan historiassa lienevät olleet huippuhetkiä keksijälle. Varmaan kyseessä on innovaatio, joka keksittiin riippumattomasti monellakin taholla. Syntyikö sattumalta, tuskin tietoisen tavoittelun tuloksena. Ei voinut ollut humalasta kokemusta ennen ensimmäistä. Lönnrotin kuvaus viittaa silti siihen, että olisivat tienneet hääjuhlia suunnittelevat, mitä oluelta odottivat. Silti on vauhdikas tarina. Juovuttavan juoman hyvinä puolina nähtiin sen sosiaalistava vaikutus. Kiitos, että se yhä toimii. Haittapuolelle jäi harveneva polttopuu ja veden väheneminen. Oli siis tuotannolla haitallisia ulkois- ja ympäristövaikutuksia. Aikansa vihreitä ajatuksia.

28 Häät

Minua vaivaa ajatus laulamisen ja laulun tarkoituksesta ja tulkinnasta. Ikään kuin laulaminen oli muutakin kuin laulamista mutta mitä? Muutoin jakso on täynnä elämän ohjeita: pelottavia ohjeita morsiamelle, minitoimikoneelle mutta myös opastusta itsenäisyyteen ja oman roolin turvaamiseen. Myös saa sulhanen ristiriitaiset neuvot, ohjeet joka lähtöön. Siitä on varaa valita. Nerokasta. Miehen ja naisen tasa-arvo yhtenä ääripäänä, toisena toisen alistaminen.

 

Palautetta 

Pirjopäivi: Louhi, sisar hellä valkoinen

Pirjopäivi: 

Vesa näyttää löytäneen positiivisia piirteitä tarmokkaasta Pohjolan emännästä. Myös Arhippa Perttusen versiossa Louhi on sanansa mittainen, heti kun Ilmarinen saa sammon valmiiksi,"Niin ihastu Pohjan akka, anto oman tyttärehesepolle Ilmoriselle ikuisekse puolisokse.." ilman mitään uusia testejä!


 

Pirjo Hellä: Kaksijakoinen Louhi - Pohjolan emäntä

Pirjo: 

Pirjo: Tässä hääjaksossa Louhi näyttää kääntäneen turkkinsa verrattuna aikasempiin runoihin. Kysessä voikin olla kaksi eri hahmoa, jotka Lönnrot on pistänyt yhteen Seuraava lainaus on SKS:n Kalevala-sivuilta (Asko on laittanut linkin aloitussivulle):

"Louhi, Pohjolan emäntä on Kalevalan päähenkilöitä, mutta puuttuu eeppisistä kansanrunoista. Lönnrot löysi nimen joko Gananderin Mythologia Fennicasta tai Kesälahden Juhana Kainulaiselta kuulemistaan loitsuista. Hänen tuntemissaan samporunoissa sen tilalla oli Portto Pohjolan emäntä tai Pohjan akka harvahammas tai musta tai sokea Pohjan akka tai itse Pohjolan emäntä. Louhi-nimeä Lönnrot käytti vain vaateliaasta, pahasta ja vihamielisestä Pohjolan emännästä Kalevalan runoissa 7-15 ja 38-49, mutta ei esimerkiksi Pohjolan häiden emännästä."


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20020215 (20020215) o o AJK kotisivu