Rintanen Tapio
11 Kalevalan oppisisällöt

 

Olomuoto

Ensi oletus oli se, että runomuoto on hidasta luettavaa ja mahdollinen juonirakenne tallautuu runojalkojen alle. Itse asiassa tämä runorytmitys veti vauhdikkaasti eteenpäin ja sisältö suodattui hyvin mehevästi esiin.

 

Vanhat muisti- ja mielikuvat

Luettiinkohan koulussa juurikaan Kalevalaa? Ei paljoakaan muistikuvia, sen sijaan Vänrikeistä nousee mieleen lukuisia sekalaisia säkeenpätkiä. Entisellä työpaikallani esitettiin yleisölle sketsisarja Suomen kirjallisuudesta. Kohtalonani oli esittää Väinämöistä, hamuilin veteen syöksynyttä, hyvin viehättävää Aino-neitoa, mutta saaliina oli vain avustajan haaviini heittämä formaliinista nostettu sampi. Tämäkin kohta oli kovin toisenlainen kuin äskeisen pohjalta saatoin kuvitella. Eri taideteokset ovat etukäteen antaneet sankareille ulkonäön. Taulun kiroava Kullervo on juuri tuon muotoisena sijoitettavissa häntä käsitteleviin runoihin. Yllättävän paljon Kalevala on ollut esillä tänä vuonna, esimerkiksi radion ykkösverkossa oli kahden kuoron välinen Kullervo-tietokilpailu juuri suoriuduttuamme vastaavasta läksystä. Urakkamme lopputuloksena täydentyi palapeli, johon etukäteen oli varastossa vain muutama palikka.

 

Naiset

Ehkä suurin yllätys oli naisten suuri osuus koko tarinaverkostossa. Naiset ovat järkeviä ja suunnitelmallisia sekä hyvässä että pahassa. Nykyään jatkuvasti irvittävästä naisellisesta blondilogiikasta ei näy merkkiäkään. Naisten heikkous koruihin ja jalometalleihin tulee toisinaan esiin, vaikkapa Kyllikin kohdalla. - Verat veivät neien mielen, raha muutti morsiamen- Kuuleman mukaan Sibelius muutti sanan raha muotoon halu Kullervo-sinfoniansa sanoituksen ens versiossa, myöhemmin kohta on palautettu alkuperäiseen muotoonsa.

 

Meri

Aivan hämmästyttävä kokemus oli eepoksen merellinen luonne. Järvillä ja joella ollaan kovin harvoin, manalan vierailuissa kylläkin. Juuri merellä tapahtuvat seikkailut ovat houkuttaneet moniin sinänsä arvottomiin spekulaatioihin, enkä pääse tästä mielenhäiriöstä eroon nytkään. Monet viitteet tuovat Vienan meren erääksi mahdolliseksi sotatoimialueeksi. Sammon ryöstöretkeltä palaajia koetelleista Louhen nostattamista vaivoista jäi askarruttamaan Iku-Turson tapaus. Pyörteiseen aallokkoon ei liittynyt tuulta. A vot, Vienan merellä joillakin kohdilla tulvavuoksen korkeus pystysuunnassa on jopa 7 metriä. Se saattaa aiheuttaa riuttojen äärellä hyvin vaarallisia imupyörteitä.

 

Entä sitten?

Jos demokratia sen suo, ehkä seikkailemme seuraavaksi eteläisemmällä merialueella. Lukukokemuksia Homeroksen parissa toivoen kiitän Kalevala-ideasta.

 

Palautetta 

Pirjopäivi: Kalevala, meri ja musiikki

Pirjopäivi: 

Virolahdelta kotoisin olevat lukijat ovat tietenkin jo äidinmaidossa omaksuneet Uuno Klamin Kalevala-teemat, itse olin jo kokoaan unohtanut tämän merihenkisen ja impressionistisen säveltäjän Kalevala-sarjan. Hänellähän on maailman synnystä ja sammon taonnasta varsin mukaansa tempaavat runoelmat, jotka kuuntelin vasta Lemminkäisen ja Saaren neitojen kisailuihin syvennyttäessä. Tapion havainto meren keskeisestä roolista nousee esille myös Lönnrotin matkakirjeistä, hänhän piti merta kaikenlaisen hyvän onnen ja vaurauden tuojana, minkä tietysti merenrannan asukkina minäkin allekirjoitan. Meri on varmasti tuonut Suomen niemelle ainakin osan sen asukkaista ja monenlaiset kontaktit vieraisiin kulttuureihin ja kauppapaikkoihin.


 

Asko Korpela: Aivan samaa mieltä

Asko: 

"Ensi oletus oli se, että runomuoto on hidasta luettavaa ja mahdollinen juonirakenne tallautuu runojalkojen alle. Itse asiassa tämä runorytmitys veti vauhdikkaasti eteenpäin ja sisältö suodattui hyvin mehevästi esiin."

Allekirjoitan jokaisen kirjaimen.


 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20020405 (20020405) o o AJK kotisivu o Kalevala