Rintanen Tapio
08 Haluttuja naisia siskosta kultalettiin ja kälyyn

• 35. Kullervo - kaiken pilaaja
• 36. Lopullinen ratkaisu
• 37. Keinomorsiamen taonta
• 38. Kosiomatka ja saaliin menetys
• 39. Ryöstöretki alkaa
• 40. Koskenlaskua ja kalastusta
• Palautetta
• Lähetä palautetta!

35. Kullervo - kaiken pilaaja

Mikä mies onkaan tämä Kullervo. Synnynnäinen rikollinen, pahasti luonnevikainen, voimankäytön säätömekanismit täysin epäkunnossa. Kotona ei pitäisi olla mitään ympäristöön kohdistuvaa katkeruuttakaan, mutta kaikki askareet tuottavat tuhoa. Ei käy kalastus, lähetetään matkatöihin.

Tässä tulee nyt se kohtaus, joka on syrjäsilmältä ja puolikorvalta tuttu Sibeliuksen Kullervo-sinfoniasta, tosin en ole pystynyt tähän musiikilliseen kattaukseen koskaan syventymään. Kolme neitoa, kolmas kaapataan rekeen. Tämäkin on vastahakoinen, mutta sitten esitetään naiskäyttäytymisen sovinistinen stereotypia. Jos tarjolla on koruja, kultaa ja hopeaa, neito suostuu mihin tahansa.

Sukulaisuuden paljastuttua sisko hukuttautuu, yleinen itsetuhon muoto Kalevalassa. Kullervo sortuu harvinaiseen tunteeseen, katumukseen. Tulevaisuus näyttää synkältä, siispä sotimaan. Siinä puuhassa tämä täystuho on varmaankin mies paikallaan.

36. Lopullinen ratkaisu

Kullervon sotaanlähdön jäähyväiset ovat ynseät. Vain äiti toteaa kaipaavansa poikaansa. Sotaretki saavuttaa tavoitteensa, Untamon joukko nitistetään. Lopulta oma miekka päättää Kullervon päivät.

Miksi näin synkkä runosarja onnettomasta miekkosesta? Väinämöinen ilmestyy tekemään yhteenvedon ja esittämään opetussanat kansalleen. Lapsen kasvatukseen on panostettava, jotta kehittyvä nuori ei joutuisi hunningolle. Ovatko nämä eräissä runoissa näkyvät kasvatustieteelliset julistukset sisältyneet alkuperäiseen lähdeaineistoon vai onko Lönnrot itse luonut ne tarinoiden arvokkaiksi päätteiksi?

37. Keinomorsiamen taonta

Syvä suru on vallannut Seppo Ilmarisen. Työntekokaan ei maistu, ennen kuin uusi ajatus valtaa mielen. Taitava takoja voi valmistaa itse uuden naisen.

Tavanomaiseen tapaan onnistumista edeltää kaksi epäkelpoa tuotosta, uuhi ja varsa. Niitä on ihastellut pajan muu väki, mutta Ilmarinen hylännyt. Kultalettisen neidin tulostuessa orjat ja lieveihmiset pelästyvät, mutta Seppo on ylen ihastunut. Vuodekumppanina kultaneiti on kuitenkin lopen kylmä ja joutaa lahjoitettavaksi Väinämöiselle.

Väinön suhde tekonaiseen lähtee eri pohjalta kuin Ilmarisen tuntemukset. Tavanomainen runon lopun kansanvalistajan julistus varoittaa kullan palvonnasta. Voisiko tässä nähdä korpikylien version Vanhan Testamentin kultaisesta vasikasta?

38. Kosiomatka ja saaliin menetys

Oikea morsian on saatava. Miten olisi vaimovainajan pikkusisko? Anoppi ei halua riskeerata toisenkin tyttärensä elämää. Lasten ja imeväisten edustajakin, lattialta tosin, on samaa mieltä. Täytyy siis käyttää Kullervon patentoimaa rekeenryöstömenetelmää.

Kuljetuksen aikana vastahakoinen morsian itkee ja urisee, kujertelee ja valittelee. Rekimatkaa leikkaavat eläinten jälkijonot generoivat ilkeäsanaisia vertailuja, joissa epämiellyttäväkin otus voittaa viehättävyydessä Ilmarisen. Lopullinen katastrofi tapahtuu välietapin majoitustiloissa. Ilmarinen ei ole oppinut, että varsinkin vastahankittua naiseläjää on vartioitava yötä päivää. Sepon nukkuessa toinen mies viettelee morsion. Kuten tässä on vähitellen opittu, Kalevalassa anteeksiantoa ei tunneta. Lopun elämänsä tämä Pohjolan tytär saa viettää lokkina.

Ilmarinen on retkellään huomannut Pohjolan korkean bruttokansantuotteen olevan Sammon ansiota. Kas tässä virike seuraavaan retkeen.

39. Ryöstöretki alkaa

Väinämöinen, joka näihin asti on näyttäytynyt joltisenakin rauhan miehenä, alkaa viritellä ajatusta Sammon ryöstöstä. Laitteen takoja Ilmarinen lämpenee vähitellen ajatukselle. Erimielisyys vallitsee matkustustavasta, Sepon vaatimuksesta lähdetään maitse.

Matkalla yhytetään keskustelutaitoinen, kohtaloaan ruikuttava vene. Neuvottelun tuloksena alus saadaan vesille ja laulamalla siihen miehistö, sekä miehiä että naisia. Reitti sivuaa nientä, jossa asustaa Lemminkäinen. Mies on pysynyt pitämään itsensä hengissä rauhan töissä, nälkäisenä tosin. Kuultuaan matkueen määränpäästä hän liftaa mukaan; näin on kolme urheaa miestä koossa. Mitähän taas seuraa, kun on Lemminkäinen mukana. Varokaa, te Pohjolan naiset!

40. Koskenlaskua ja kalastusta

Sotaretken lomassa on yllättävä rauhanomainen episodi. Lasketaan laulellen vesiä. Jos ollaan menossa jokea pitkin Pohjolaan, ei monikaan väylä tule myötävirtaisena kysymykseen. Päijänteen muinainen lasku-uoma Perämereen? Vienan Kemijoki vie kiintoisille alueille, joilla voisi Sammon veroista ryöstettävää.

Jos luovutaan tuloksettomista reittispekulaatioista, on tarjolla sentään katsaus kalevalaisen musiikin historiaan. Jättihauen leukaperistä tehtyä kannelta yrittävät soittaa sekä soutuväki että Lemminkäinen, mutta tulos on kehno. Yllättäen tarjotaan laulumahdollisuutta myös Pohjolan väelle, mutta eivät sikäläiset artistitkaan pysty parempaan. Uuninpäällyskriitikko antaa suorastaan musertavan arvostelun edesmenneen Seppo Heikinheimon tapaan. Viimeinen toivo on itse maestro Väinämöinen.

Palautetta 

Lähetä palautetta!