Hellä Pirjo
06 Pidot sen kun paranee

• 25. runo Häät Ilmarisen kotona
• 26. ja 27. runo Lemminkäisen paluu näyttämölle
• 28. runo Lemminkäisen pako
• Palautetta
• Asko Korpela: Kylläpä oli kiva lukea
• Lähetä palautetta!

25. runo Häät Ilmarisen kotona

Kova työtä on juhliminen, tämä viikonloppu on kulunut 4-vuotissynttäreitä valmistellen ja juuri on saatu talo järjestykseen 14 lapsen peuhaamisen jäljiltä. Ja tätä tuskin voi verratakaan Ilmarisen ja Pohjan neidon häitten aiheuttamaan pohmeloon, juhlittiinhan niitä ensin monta päivää Pohjolassa ja sitten vielä sulhon kotona, jossa jo oli kovasti hääväkeä odoteltu.

Miniää taloon tarvitaan, pirtti kaipaa pyyhkijää, aitat astujaa, kujat kulkijaa ja läävä läänijää. Anoppi toivottaakin miniän lämpimästi tervetulleeksi. Lapsi lattialta, joka tähän asti on lausunut ennemminkin lohdutuksen sanoja, haukkuu nyt puolestaan miniän. Miniä on kuin suovaris ja tulee vielä annitonna appelahan. Anoppi tuosta kiireesti miniäänsä kehumaan, jolla oli turkit tuomisinaan höysteenä vielä silkkihuivitkin.

Niin pääsee juhlat alkamaan, syödään jos mahdolllista vielä ylenpalttisemmin kuin Pohjolassa ja taas kuullaan Väinämöisen laulua.Väinämöinen kiittää isännän, emännän, patvaskan ja saajanaisen ja lähtee sitten kohti kotia. Väinämöisen matkat tuppaavat olemaan vastoinkäymisiä täynnä ja niin nytkin. Reki hajoaa ja sen korjaus ei onnistu, ennen kuin Väinämöinen käy Tuonelasta hakemassa korjaustarpeet.

26. ja 27. runo Lemminkäisen paluu näyttämölle

Häitten jytke Pohjolasta kantautuu Lemminkäisen korviin ja Kaukomieli päättää lähteä kuokkimaan. Saunoa kuitenkin pitää ensin, ollaanhan sentään häihin menossa ja Lemminkäinen taitaa vielä elätellä toiveita sulhon roolista. Lemminkäisen äiti on jälleen kovasti poikansa retkeä vastaan eikä taaskaan turhaan. Eikä taaskaan hänen kieltojaan kuunnella. Neuvot, kuinka selvitä matkan varren koitoksista Lemminkäinen sentään painaa mieleensä. Hyvään tarpeeseen ne tulevatkin, sillä vaaroja ei Lemminkäisen retkeltä puutu ja kuin ihmeen kaupalla hän selviää Pohjolaan.

Matkakertomuksen lomassa selviää meille käärmeen synkeä synty - Hiisi antoi hengen konnan kuonalle. Maailman luominenhan on jo selitetty, tämä kai jonkinlainen selitys, sille mistä paha tähän maailmaan tuli. Lukemalla käärmeen synty loitsun Lemminkäinen saa käärmeet ajettua tieltään. Muistuupa tuosta mieleeni toinen käärmeen karkoitustarina. Pyhä Patrick onnistui myös ajamaan käärmeet Irlannin saarelta, mutta hänellä taisi loitsujen lisäksi olla operaatiossaan taivas tukenaan.

Ja kun nyt Irlantiin eksyttiin, vielä yksi sivujuonne. Kalevalassa on monessa kohden kolme koettelumusta ennen kuin tehtävä onnistuu tai kosiomies kelvoksi todetaan. Kolme tuntuu olevan maaginen luku myös kelttiläisessä perimässä. Selailin pientä Michael Scottin kirjaa The Book of Celtic Wisdom, jossa kokonainen viisauden laji ovat "triadit". Kalevalan henkeen yleensä mallaa seuraava kolminaisuus: "Know that there are three candles that illuminate every darkness: Truth, Nature and Knowledge." Lemminkäiseen puolestaan sopisi esimerkiksi: "And there are three things that make a wise man foolish:Quarrelling, Rage and Drunknenness." Juoppoutta Lemminkäinen ei tosin pääse harjoittamaan, kun Pohjolassa ei hänelle tarjota eikä edes myydä olutta. Siinäpä syy tappaa itse isäntä.

28. runo Lemminkäisen pako

Taas on Lemminkäinen pulassa, josta ei pelasta kuin äiti. Pohjolan joukko ajaa takaa Lemminkäistä ja pakoon on päästävä, mutta minne. Äiti neuvoo Lemminkäisen pakenemaan saareen yhdeksän meren taa. Tuttu paikka, sillä siellä piileksi jo Lemminkäisen isä. Eipä ole tainnut poika polvesta parata.

Palautetta 

Asko Korpela: Kylläpä oli kiva lukea

Lähetä palautetta!