|
Kun pidot on pidetty, aletaan morsianta valmistella lähtöön; entisajan naiselle miehelään lähteminen on ollut varmastikin koko elämän merkittävin muutos. Morsianta valmistellan lähtöön huolella: häntä itketetäään, valmistellaan huolella tulevaan muutokseen, kerrotaan varoittavia esimerkkejä ja neuvotaan parhaan mukaan, mitä hänen uusi asemansa miniänä merkitsee.
paratiisi
Kultaisesta nuoruudesta lauletaan eräässä valssissakin. Kalevalassa nuoruus on melkeinpä rinnastettavissa paratiisiin. Elämää lapsuudenkodissa muistellaan näin:
Ei ollut huolta ollenkana,
ajatusta aioinkana:
annoit huolla honkasien,
ajatella aiaksien,
surra suolla suopetäjän,
kangaskoivun kankahalla.
Miehelässä vapaus tulee vaihtumaan vastuuseen ja työntekoon. Samalla tavalla Raamatussa paratiisista karkoitetut ihmiset joutuivat raatamaan ruokansa eteen ja ihmisyyteen syntyi uutta erilaista vastuuta synnillisyyden myötä. Paratiisi on ikuisesti tavoittamattomissamme. Kalevalassakin vihjataan useasti, että kotitalo emoineen ja isoineen jää nyt ikuisesti taakse. Tämä näkyy jopa vanhan kulkuakan tarinassa, kun hän vuosien jälkeen palaa ison talolle:
'Ei tällä sinun kotisi
eikä synnyntäsijasi!'
Ehkä ajatus paratiisin -ja lapsuudenkodin- ikuisesta tavoittamuudesta ei kuitenkaan ole niin lohduton, kun muistamme, että aika kultaa muistot. Ja sittenkin epäilen, että todellinen vapaus edellyttää aina myös vastuuta.
hierarkiasta ja työnteosta
Tämänkertaiset runot antavat elävämmän kuvan todellisesta ihmisten arjesta kuin myttillinen Kalevalamme yleensä. Morsiamen opasterunojen perusteella kaksi asiaa näyttäisi nousevan arjessa tärkeimmiksi: ihmisten väliset suhteet ja työnteko. Opassanoissa näkyy selvästi, miten tärkeä perheen sisäinen arvohierarkia lienee ollut; koti kun on muinoin ollut myös työympäristö, ja talon töiden on pitänyt sujua jouten. Myös morsianta muistutellaan hierarkiasta. Hänen on esimeriksi päästettävä anoppi ensin saunomaan ja autettava tätä talon askareissa. Samalla miniän on muistettava, että hän on nyt uuden perheen jäsen ja vastuussa uuden kotinsa maineesta. Kylillä ei saa puhua anopista pahaa vaikka totuus olisikin sen mukainen. Silti työnteko on kaikki kaikessa; miehelään lähdetään ennen kaikkea tekemään töitä. Erilaisista askareista suoriutumisesta annetaankin varsin tarkat neuvot.
Perheen arvohierarkia tulee erittäin hyvin esille myös sanoissa, joilla sulhoa neuvotaan morsiantaan oikein pitelemään. Mies on sittenkin perheen pää, vaikka olen ollut siinä uskossa, että epätasa-arvo rantautui suomeen vasta kristinuskon myötä. Ellei morsian usko hyvällä, niin sitten pahalla. Sulhasta jopa neuvotaan yksityiskohtaisesti siitä, mikä on paras tapa pahoinpidellä vaimoa:
Aina hauo hartioita,
pehmitä perälihoja,
elä silmiä sivele
eläkä korvia koseta:
kuppi kulmalle tulisi,
sinimarja silmän päälle.
|
o AJK kotisivu
o Kalevala